Ihmisoikkeuđet
Nykyjään kaikila ihmisillä oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta. Nämät oikkeuđet meilä oon yksinkertaisesti vain siksi ette olema ihmiset! Kunka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kunka met saatama suojela niitä?
Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?
Toisen mailmansođan jälkhiin oli selkkee tarvet kehittäät kanssoinvälistä yhtheistyötä mikä turvais rauhan ja stabiliteetin maitten välilä.
YK – yhđistynheet kansat
- oktooperikuuta vuona 1948 Yhđistynheet kansat (YK) perustethiin.
YK:n päämoolina oli vahvistaat kanssoinvälistä yhtheistyötä ja kehittäät universelliita oikkeuksii eli oikkeuksii kaikile mailman porvarille.
⬅ Tämä oon YK:n pääkontturi New Yorkissa.
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
Filmi: Ihmisoikkeuđet ja kestäävä eđistys
Mellakat Franskassa
Kiini revolusuunista asti vuona 1789 franskalaiset oon käyttänheet demonstrasuuniita ja mellakoita ko het kokkeeva samfynnin epäoikkeuđenmukaiseksi. Kesälä vuona 2023 se tapattui taas. Kansalaiset, ja olletikki pohjaisafrikkalaistavustaiset nuoret, olthiin suutuksissa pulettijan väkivallasta ja diskrimineeringistä. Het olthiin kyllääntynheet siihen ette esivallat ei tunnistanheet ette samfynissä oon haastet strukturellin rasismin kans, ja siihen ette esivallat ei puutu assiisseen. Tođelisuus minkä Franskan minoriteetit kokkeeva oon eriarvoinen samfynni jonka eliitthiin het ei saa kuuluut. Tämän ympäri ei puhuta olheen Franskassa.
Mellakat saathiin alun ko marokkolais-ranskalaisen pojan Naheelin murhathiin 27. juunikuuta.
Sinun vaikutusmahđolisuuđet
Vaikka sie olet koululainen, oon sinula mahđolisuus eđistäät ihmisoikkeuksii.
Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen puoluheesseen, aloittamala allekirjoituskampanjan, kirjoittamala aviisikirjoituksen tahi osalistumalla aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.
Sakharov-palkinto
Filmi alapuolela oon vuođen 2013 Sakharov-palkinon javosta. Tämä oon vuosittainen palkinto minkä EU myönttää organisasuunile tahi persoonalle joka oon menestynny erittäinki hyvin ittensä työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.
Lähtheet:
- FN-Sambandet (05.09.2019): Menneskerettigheter
https://www.fn.no/tema/menneskerettigheter/Menneskerettigheter
- Amnesty International (07.10.2019): LHBT-aktivisme i fiendtlige omgivelser
https://amnesty.no/polen-lhbt-aktivisme-i-fiendtlige-omgivelser
- BBC (01.06.2020): George Floyd: How are African-Americans treated under the law?
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-52877678
- Bufdir.no (13.11.2018): Hva står LHBT for?
https://bufdir.no/lhbt/LHBT_og_levekar_Hva_sier_forskningen/Hva_er_LHBT/
- Berg, Ole T.: maktfordelingsprinsippet i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/maktfordelingsprinsippet
- Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
EU – Den europeiske union i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union
Kuva- ja video-oikkeuđet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
FN-sambandet Norge – Youtube
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
European Parliament – Youtube
-