Ihmisoikkeuđet
Nykyjään kaikila ihmisillä oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta. Nämät oikkeuđet meilä oon yksinkertaisesti vain siksi ette olema ihmiset! Kunka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kunka met saatama suojela niitä?
Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?
Toisen mailmansođan jälkhiin met alethiin ymmärtämhään kunka tärkkeetä se oon ette kaikki mailman maat elläävä rauhassa muitten kans.
Met pääsimä yksimielisyytheen siitä ette tästä alkkain met aijoma puhhuut toinen toisen kans ko met olema erimieliset, emmäkä sođi.
YK – yhđistynheet kansat
-
- oktooperikuuta vuona 1948 Yhđistynheet kansat (YK) perustethiin.YK:n tarkoituksena oli auttaat maita tekemhään yhtheistyötä. Lisäksi YK loi tärkkeitä oikkeuksii mikkä jällättäis jokhaista mailman ihmistä.
⬅ Tämä oon YK:n pääkontturi New Yorkissa.
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
Filmi: Ihmisoikkeuđet ja kestäävä eđistys
Franskan mellakat
Franskassa ihmiset lähteevä ushein kađuile demonstreeraamhaan ko het oon oikhein tytymättömät ja sitä mieltä ette samfynni oon epäoikkeuđenmukainen.
Kesälä vuona 2023 se tapattui taas. Usheet nuoret ihmiset ja heiđän vanhiimat tahi peret Pohjais-Afrikan maista olthiin suutuksissa koska het meinaava ette esivallat ei halluu myönttäät ette rasismi oon olemassa Franskassa eikä tehe nokko sen lopettamiseksi.
Heistä keilä oon pohjaisafrikkalainen tavusta tullee köyhemät ja köyhemät samassa ko syntypöräiset franskalaiset rikastuuva ja voiva paremin jokhaisen sukupolven myöten.
Mellakat alethiin koska pulettija ampui pojan kekä oli sekä Marokosta ette Franskasta pois 27. juunikuuta.
Sinun vaikutusmahđolisuuđet
Sieki saatat pittäät ittesti ääntä ja tehä työtä mailman ihmisoikkeuksiitten puolesta.
Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen parttiisseen, aloittamala allekirjoituskampanjan, kirjoittamala aviisikirjoituksen tahi osalistumalla aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.
Sakharov-palkinto
Filmi alapuolela oon vuođen 2013 Sakharov-palkinosta. Palkinon myönttää EU joka vuosi jolleki kuka oon menestynny erittäinki hyvin ittensä työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.
Lähtheet:
- FN-Sambandet (05.09.2019): Menneskerettigheter
https://www.fn.no/tema/menneskerettigheter/Menneskerettigheter
- Amnesty International (07.10.2019): LHBT-aktivisme i fiendtlige omgivelser
https://amnesty.no/polen-lhbt-aktivisme-i-fiendtlige-omgivelser
- BBC (01.06.2020): George Floyd: How are African-Americans treated under the law?
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-52877678
- Bufdir.no (13.11.2018): Hva står LHBT for?
https://bufdir.no/lhbt/LHBT_og_levekar_Hva_sier_forskningen/Hva_er_LHBT/
- Berg, Ole T.: maktfordelingsprinsippet i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/maktfordelingsprinsippet
- Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
EU – Den europeiske union i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union
Kuva- ja video-oikkeuđet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
FN-sambandet Norge – Youtube
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
European Parliament – Youtube
-