Ihmisoikeudet

Nykyään kaikilla ihmisillä on oikeuksia sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai poliittisista näkemyksistä riippumatta. Meillä on oikeus näihin oikeuksiin yksinkertaisesti siksi, että olemme ihmisiä! Miten ihmisoikeudet laadittiin ja miten voimme suojella niitä?

Accessibility icon Ihmisoikeudet

Miksi ihmisoikeudet kehitettiin?

Toisen maailmansodan jälkeen oli selkeä tarve kehittää kansainvälistä yhteistyötä, jolla taataan rauha ja vakaus eri maiden välillä.

YK – Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin 24. lokakuuta 1948.

YK:n päätavoitteena oli vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja kehittää eräitä yleismaailmallisia oikeuksia eli oikeuksia kaikille maailman kansalaisille.

⬅ Tämä on YK:n päämaja New Yorkissa.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

Sodanjälkeisessä maailmassa  

Toisen maailmansodan aikana juutalaisia, romaneja, homoseksuaaleja ja muita vähemmistöjä kohdeltiin törkeästi. Sodan jälkeen monet ymmärsivät, että maailma tarvitsee kansainvälisiä oikeuksia, jotka suojelevat kaikkia ihmisiä, jotta tällaista ei enää koskaan tapahtuisi. Näitä kutsuttiin ihmisoikeuksiksi.

⬅ Daavidin tähti on symboli, jota käytetään monissa juutalaisissa synagogissa. Toisen maailmansodan aikana juutalaisia vaadittiin käyttämään keltaista Daavidin tähteä osoittaakseen uskonsa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Joulukuun 10. päivänä 1948 hyväksyttiin ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Se koostuu 30 artiklasta.

Yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla kuuluu seuraavasti:

«Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK-yhteisö, 2020).

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Erityyppiset ihmisoikeudet

Nykyään meillä kaikilla on oikeuksia sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai poliittisista näkemyksistä riippumatta.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus muodostaa perusoikeutemme. Sittemmin näitä oikeuksia on myös tarkennettu ja kehitetty yleissopimuksilla.

YK on hyväksynyt yhdeksän yleissopimusta, kuten yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja pakolaissopimuksen.

Yksi tärkeimmistä yleissopimuksista demokratian ylläpitämisen kannalta on kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Tämä yleissopimus takaa sananvapauden, valinnanvapauden ja demokraattisen hallinnon. Vaikka demokratiassa on tapahtunut suurta edistystä maailmanlaajuisesti viimeisten 60 vuoden aikana, voimme nykyään nähdä kansojen kyseenalaistavan nämä perusoikeudet.

⬅ Oikeus osoittaa mieltään tai ilmaista ajatuksiaan on yksi perustavanlaatuisimmista kansalaisoikeuksistamme ja poliittisista oikeuksistamme.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Ihmisoikeudet ja kestävä kehitys:

 

Ihmisoikeusrikkomukset

Monissa maissa, myös Pohjoismaissa, esiintyy ihmisoikeusloukkauksia. Rikkomusten aste vaihtelee vähäisestä suureen.

Puolassa hallitus on hiljattain tehnyt joitakin ihmisoikeuksia loukkaavia uudistuksia. Amnesty Internationalin raportin mukaan Puolan hallitus toteuttaa homo- ja transfobista kampanjaa. Viime vuosina Puolan hallitus on pysäyttänyt HLBT-aktivismin ja sensuroinut HLBT-aiheista tietoa.

Tämä on selkeä sananvapauden loukkaus.

Puolan hallitus on myös toteuttanut uudistuksia, jotka heikentävät oikeusvaltioperiaatetta. Tämä rikkoo vallanjaon periaatetta, joka on hyvin toimivan demokratian perusedellytys.

EU on yrittänyt pysäyttää nämä ihmisoikeuksien vastaiset uudistukset Puolassa, mutta Puolan hallitus ei ota huomioon EU:n varoituksia.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

Minneapolisissa (Yhdysvallat) poliisi surmasi 25. toukokuuta 2020 George Floydin.  George Floyd oli 46-vuotias afroamerikkalainen mies, jonka väitettiin yrittäneen käyttää väärennettyä seteliä kaupassa, jossa hänet pidätettiin. George Floydin murha on nostanut Yhdysvalloissa suurimmat mielenosoitukset rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan yli viiteenkymmeneen vuoteen. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään rasismia vastaan.

Tummaihoisten leimaaminen rikollisuuteen taipuvaisemmiksi ilman, että he ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, katsotaan ihmisoikeusloukkaukseksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Mellakat Ranskassa

Ranskalaiset ovat vuoden 1789 vallankumouksesta lähtien käyttäneet mielenosoituksia ja mellakoita, kun yhteiskunta on heidän mielestään epäoikeudenmukainen. Kesällä 2023 se tapahtui jälleen. Ihmiset, erityisesti pohjoisafrikkalaistaustaiset nuoret, olivat raivoissaan poliisin harjoittamasta väkivallasta ja syrjinnästä. He olivat kyllästyneitä siihen, että viranomaiset eivät tunnistaneet yhteiskunnan rakenteellisen rasismin haastetta eivätkä tehneet asialle mitään.  Vähemmistöjen kokema todellisuus Ranskassa on luokkiin jakautunut yhteiskunta, jonka eliittiin he eivät saa kuulua. Tästä ei puhuta lainkaan Ranskassa.

Mellakat saivat alkunsa marokkolais-ranskalaisen Naheel-pojan murhasta 27. kesäkuuta.

Vaikutusmahdollisuutesi

Vaikka olisit opiskelija, sinulla on mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia.

Voit vaikuttaa poliitikkoihin liittymällä järjestöön tai poliittiseen puolueeseen, käynnistämällä vetoomuksen, kirjoittamalla lehtiartikkelin tai osallistumalla aktivismiin sosiaalisessa mediassa.

Saharov-palkinto

Alla oleva video on vuoden 2013 Saharov-palkinnosta, jonka EU myöntää vuosittain järjestölle tai henkilölle, joka on kunnostautunut toiminnassaan ihmisoikeuksien puolesta.

Lähteet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 
  • Bergens tidende

Ekspert om opptøyene: Vanskelig å      diskutere rasisme i Frankrike

Hentet 11. august, 2023 fra:

https://www.bt.no/utenriks/i/BW4ezw/ekspert-om-opptoeyene-vanskelig-aa-diskutere-rasisme-i-frankrike

Kuvat ja video:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube