Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta

YK on maailmanlaajuinen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1945. Vuonna 2022 jäsenvaltiota oli 193. Muutamaa poikkeusta, kuten Vatikaanivaltio Roomassa, lukuun ottamatta kaikki maailman suvereenit valtiot ovat jäseniä.

YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Jäsenmaiden ylimmät johtajat kokoontuvat vuosittain YK:n tiloihin keskustelemaan, kritisoimaan toisiaan tai sopiakseen kansainvälisessä politiikassa sovellettavista säännöistä.

Tehdäkseen jotain jäsenvaltioiden tulee olla yksimielisiä, ja koska maita on niin paljon, se ei ole aina helppoa.

Yhdessä turvallisemman maailman puolesta

Maailma saattaa näyttää synkältä näinä päivinä, mutta toivoa tuo kaikki humanitaarinen ja rauhanturvatyö, jota tehdään eri puolilla maailmaa.

Konfliktit ratkaistaan rauhanomaisin keinoin

Kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava YK:n peruskirjan velvoitteita tukea YK:n työtä. Jäsenvaltioiden on siten pyrittävä ratkaisemaan kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin.

TURVALLISUUSNEUVOSTON JÄSENET

Jos kaksi maata ei pysty ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisin keinoin omin voimin, ne voivat pyytää apua turvallisuusneuvostolta.

YK:n turvallisuusneuvostossa on 15 maata. Ranska, Kiina, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat pysyviä jäseniä. Muut kymmenen jäsentä valitsee YK:n yleiskokous kahden vuoden toimikaudeksi.

ENEMMISTÖ EI AINA PÄÄTÄ

Jokaisella turvallisuusneuvoston jäsenellä on yksi ääni. Päätöslauselman hyväksymiseen tarvitaan yhdeksän äänen enemmistö, mutta yksi tai useampi viidestä pysyvästä jäsenestä voi äänestää vastaan, ja heillä on veto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että he voivat sanoa ei, jolloin päätöstä ei hyväksytä. 

Norja ja muut maat katsovat, että tämä veto-oikeus on neuvoteltava uudelleen. Yhden veto-oikeuden käyttävän maan ei pitäisi voida estää turvallisuusneuvoston päätehtävää: rauhan ja turvallisuuden takaamista.

VETO-OIKEUS JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN RIKKOMINEN

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n väliintuloon. Siksi YK ei voi julkisesti tuomita toimia tai käynnistää aseellista hyökkäystä rauhan palauttamiseksi.

Vuonna 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell yritti vakuuttaa loput YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet siitä, että Irak valmistaa ydinaseita ja että Yhdysvaltain oli sen lopettamiseksi ryhdyttävä sotaan Irakia vastaan.

Turvallisuusneuvosto ei koskaan hyväksynyt päätöstä sodan aloittamisesta Irakia vastaan, mutta Yhdysvallat aloitti sodan silti. Powell oli täysin varma siitä, että Yhdysvallat teki maailmalle suuren palveluksen, mutta heidän hallussaan olleet todisteet olivat vääriä. Sota oli siis kansainvälisen oikeuden vastainen.

YK:N UUDET MAAT ON HYVÄKSYTTÄVÄ

Rauhan ja turvallisuuden hyväksi tehtävän työn lisäksi turvallisuusneuvoston tehtävänä on ehdottaa uutta pääsihteeriä. Tämä on YK:n ylin johtaja. Yleiskokous tekee virallisen valinnan. Turvallisuusneuvoston on myös hyväksyttävä uudet jäsenvaltiot, ennen kuin neuvosto suosittelee niitä yleiskokoukselle, joka äänestää niistä.

Rauhanturvajoukot

YK on perustanut yli 70 rauhanturvaoperaatiota. Tämä tarkoittaa, että se on lähettänyt YK:n lipun alla toimivia rauhanturvajoukkoja ylläpitämään tai palauttamaan rauhaa ja vakautta moniin eri maihin.

Hätä ja köyhyys estävät rauhaa

YK uskoo, että sodat johtuvat taloudellisista ja sosiaalisista eroista. Köyhyys ja ahdinko ovat usein konfliktien syynä.

Siksi YK tekee kovasti töitä hyvien sosiaalisten olojen ja parempien elinolojen luomiseksi kaikille. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu tekee tärkeää työtä pakolaisten auttamiseksi ja tukemiseksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Tavoitteet on asetettu sen varmistamiseksi, että meillä on kestävä planeetta, jolla voimme elää. Tavoitteiden tarkoituksena on torjua köyhyyttä, pysäyttää ilmastonmuutos ja saavuttaa hyvä ja terve sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Monet näistä tavoitteista on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutos

YK tekee kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se auttaa valtioita neuvottelemaan ilmastosopimuksista, kuten Kioton sopimuksesta vuodelta 1997 ja Pariisin sopimuksesta vuodelta 2015. YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) koostuu eri puolilta maailmaa tulevista tutkijoista, jotka laativat raportteja, jotka muodostavat perustan suurelle osalle kansainvälisesti käytävää ilmastokeskustelua ja ilmastopolitiikkaa.

Ihmisoikeudet

YK laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna 1948.

YK tutkii ihmisoikeusloukkauksia ja pyrkii löytämään rauhanomaisia ratkaisuja. Kun ihmisoikeuksia loukataan vakavasti, syylliset voivat joutua kansainvälisen tuomioistuimen eteen ja saada rangaistuksen.