Mikä on YK?

YK:n päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa 24. lokakuuta. Mutta mikä on YK ja mitä tehtäviä sillä oikeastaan on?

Accessibility icon Mikä on YK?

Tavoitteena oli varmistaa ikuinen rauha

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin vuonna 1945. Tavoitteena oli ehkäistä sodat tulevaisuudessa.

51 maata päätti allekirjoittaa YK:n peruskirjan. Sopimus velvoitti kaikki maat tekemään yhteistyötä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.

📷 Suurlähettiläs ja Norjan edustaja Wilhelm Munthe Morgenstierne allekirjoittaa YK:n peruskirjan San Franciscossa järjestetyssä seremoniassa 2. kesäkuuta 1945.

Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta

Vuonna 2022 YK:ssa oli 193 jäsenvaltiota ympäri maailmaa. YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Siellä kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat joka vuosi keskustelemaan kansainvälisestä politiikasta.

Jotta YK voisi vaikuttaa maailmaan, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava asiasta samaa mieltä.

Yhdessä turvallisemman maailman puolesta

Monille maailma on vaarallinen paikka, mutta monet myös tekevät työtä turvallisuuden lisäämiseksi. Uskomattoman paljon panostetaan rauhan turvaamiseen ja apua tarvitsevien ihmisten auttamiseen.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä tarkalleen ottaen on YK:n tehtävä?

YK:n tärkein tehtävä on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. YK:lla on velvollisuus käyttää rauhanomaisia menetelmiä. Se voi kuitenkin tehdä yhteistyötä Naton kanssa rauhan turvaamiseksi.

Näin tapahtui vuonna 2011, kun YK antoi luvan Libyan pommittamiseen. Syynä tähän oli maan johtajan Muammar al-Gaddafin toiminta ja kansalaisten sortaminen.

YK:lla ei ole omaa armeijaa

YK:lla ei ole omia asevoimia. YK:n tehtävänä on välttää aseiden käyttöä niin pitkälle kuin mahdollista.

Siitä huolimatta jäsenmaiden sotilaita voidaan lähettää turvaamaan rauhaa eri maissa.

Muutakin kuin sota ja rauha

YK:n tehtävänä ei ole ainoastaan varmistaa rauha maailmassa. YK pyrkii myös poistamaan köyhyyttä ja pysäyttämään vaarallisia sairauksia.

Sen tavoitteena on myös varmistaa, ettei kukaan loukkaa ihmisoikeuksia.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi YK-maiden on tehtävä yhteistyötä. Tätä työtä on tehtävä joka ikinen päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvollisuudet ja oikeudet

YK:n jäsenvaltiot ovat suvereeneja valtioita. Suvereeni valtio on maa, joka hallitsee itseään maantieteellisellä alueellaan.

YK:n ei pitäisi puuttua suvereeniin valtioon ennen kuin ihmisoikeuksia rikotaan tai siirrytään kohti sotaa.

Konfliktit ratkaistaan rauhanomaisin keinoin

Kaikkien jäsenvaltioiden on tuettava YK:n työtä. Konfliktit olisi mahdollisuuksien mukaan ratkaistava rauhanomaisin keinoin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YK on suuri organisaatio

YK on jaettu eri ryhmiin. Ryhmiä kutsutaan elimiksi. Jokaisella ryhmällä on omat vastuualueensa.

YK:n yleiskokous

Tärkein elin on yleiskokous. Kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat YK:n yleiskokoukseen kerran vuodessa. Siellä he päättävät, mitä YK:n pitäisi tehdä. Jokaisella maalla on yhtäläinen sananvalta asioista äänestettäessä. Yleiskokous kokoontuu YK:n päämajassa New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YK:n turvallisuusneuvosto

Toinen tärkeä elin on turvallisuusneuvosto. Tämä neuvosto on vastuussa rauhan ja turvallisuuden takaamisesta kaikille maailman maille.

Turvallisuusneuvosto voi tarvittaessa kutsua sotilaita apuun jäsenmaista. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden on noudatettava sitä, mitä turvallisuusneuvosto päättää.

TURVALLISUUSNEUVOSTON JÄSENET

YK:n turvallisuusneuvostossa on 15 maata. Pysyviä jäseniä on viisi: Ranska, Kiina, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Loput jäsenet valitsee YK:n yleiskokous kahden vuoden toimikaudeksi.

ENEMMISTÖ EI AINA PÄÄTÄ

Kun turvallisuusneuvoston on päätettävä jostakin asiasta, se äänestää. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Päätöksentekoon tarvitaan yhdeksän äänen enemmistö. Yksi tai useampi viidestä pysyvästä jäsenestä voi kuitenkin äänestää vastaan. Heillä on niin sanottu veto-oikeus. Sillä voi peruuttaa kaikki päätökset.

VETO-OIKEUS JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN RIKKOMINEN

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa YK ei voi käynnistää aseellista hyökkäystä rauhan aikaansaamiseksi. Venäjä on käyttänyt veto-oikeutta turvallisuusneuvostossa.

Vuonna 2003 Yhdysvallat yritti vakuuttaa turvallisuusneuvostolle, että Irak valmistaa ydinaseita ja että Yhdysvaltojen oli siksi ryhdyttävä sotaan Irakia vastaan tämän lopettamiseksi. YK kieltäytyi sodasta, mutta Yhdysvallat kieltäytyi kuuntelemasta. Sota oli siis kansainvälisen oikeuden vastainen. Yhdysvallat rikkoi YK:n asettamia sääntöjä.

YK:N UUDET MAAT ON HYVÄKSYTTÄVÄ

Turvallisuusneuvoston on hyväksyttävä uudet maat, jotka haluavat liittyä YK:hon. Neuvosto suosittelee niitä yleiskokoukselle, joka äänestää niistä. Tämä koskee myös YK:n ylimmän johtajan, pääsihteerin valintaa.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

Kansainvälinen tuomioistuin

Tuomioistuimen tehtävänä on selvittää, onko joku rikkonut lakia, ja päättää, millainen rangaistus hänelle pitäisi antaa.

YK:n tuomioistuimen tehtävänä on auttaa ratkaisemaan kahden jäsenvaltion välisiä konflikteja.

Ehkä jokin maa on rikkonut lakeja ja sääntöjä. Tuomioistuimessa on 15 tuomaria, ja se sijaitsee Haagin kaupungissa Alankomaissa. Yhdeksän tuomarin on oltava samaa mieltä, jotta tuomioistuin voi tehdä päätöksen.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YK huolehtii maailmasta

YK:n tehtävänä on huolehtia ihmisistä kaikkialla maailmassa. Tästä työstä YK on saanut Nobelin rauhanpalkinnon monta kertaa. Rauhanpalkinto jaetaan Oslossa joka vuosi henkilölle, joka toimii aktiivisesti rauhan ja turvallisuuden hyväksi.

📷 Pronssirevolverin nimi on “Non-Violence”, ja sen on suunnitellut ruotsalainen taiteilija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuonna 1985. Siitä on tullut rauhan symboli ympäri maailmaa, ja se löytyy veistoksena YK:n rakennuksen ulkopuolelta New Yorkista.

Rauhanturvajoukot

YK on lähettänyt joukkoja yli 70 alueelle eri puolille maailmaa rauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.

Hätä ja köyhyys estävät rauhaa

YK uskoo, että sota alkaa usein köyhyyden ja hädän vuoksi. Siksi YK tekee kovasti töitä varmistaakseen, että köyhillä ja pakolaisilla on hyvät elinolot.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Vuonna 2015 yleiskokous päätti eräistä tärkeistä tavoitteista, joilla varmistetaan, että meillä on parempi ja kestävämpi planeetta, jolla voimme elää. Kestävä tarkoittaa, että nykypäivän ihmisten tulisi elää niin, ettemme tuhoa maapalloa meidän jälkeemme tuleville. Meidän on esimerkiksi torjuttava köyhyyttä ja pysäytettävä ilmastonmuutos.

Monet tavoitteista on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutos

YK tekee kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se auttaa laatimaan ilmastosopimuksia, kuten vuonna 2015 allekirjoitettu Pariisin sopimus.

YK tekee yhteistyötä eri puolilta maailmaa tulevien tiedemiesten kanssa, jotka kuuluvat YK:n hallitustenväliseen ilmastonmuutospaneeliin.

Ihmisoikeudet

Jokaisella on oikeus vapauteen ja turvallisuuteen. Riippumatta siitä, missä asut tai kuka olet.

Tämän oikeuden suojelemiseksi kirjattiin ihmisoikeudet vuonna 1948. Ihmisoikeuksia sovelletaan kaikkialla maailmassa. Jos joku rikkoo näitä oikeuksia, hänet voidaan tuomita kansainvälisessä tuomioistuimessa ja häntä voidaan rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Koulut tekevät tärkeää työtä

Koulut ja päiväkodit tekevät joka vuosi tärkeää työtä YK-päivän kunniaksi. Lapset oppivat rauhasta ja ihmisoikeuksista.

Tämän päivän ansiosta lapset ja nuoret kasvavat ymmärtäen, että kansainvälinen yhteistyö auttaa ja että jokainen voi antaa oman panoksensa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Lähteet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet
    18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe