Saamelaisten joiku

Saamelaisten joiku oon tärkkee kulttuuriperintö. Mutta mitä joiku oikhein oon?

Accessibility icon Saamelaisten joiku

Joiku – vanhaa saamelainen musikkilaji

Saamelaisten joiku oon yksi vanhiimista kansanmusikin lajiista Euroopassa. 

Joiku oon tärkkee osa saamelaisten kulttuurii. Ennen joikathiin saamelaisten musikkii ja muisteluksii sukupolvelta toisele. Joiku oon vieläki tärkkee taiđetlaji.

Joiku ja uskonto

Ennen pruukas noita joikata ja pelata trummaa uskonollisissa seremonioissa.

Nämät joijut olthiin ushein niin ko pitkät runot jonku elämästä. Net saatethiin muistela usheen sukupolven histoorian. Net saatethiin kans muistela ikivanhoista tarinoista.

📷  Tässä met näjemä trumman jossa oon eteläsaamelainen motiivi.

Joijun tunnusmerkit

Se kuinka ääntä piđethään, oon yksi joijun tunnusmerkiistä.

Lisäksi joijussa oon melodia, rytmi ja tahti. Melodia kulkkee ymmyrässä, eikä siinä ole värssyi. Niinpä joijun saattaa aleti aloittaat uuđesti. Sen tähđen saattaaki sannoot ette joiku ei koskhaan lopu.

Joijussa pittää olla myötä sen ihmisen tahi assiin nimi jonka joikathaan. Niitä kuvvailhaan joikumelodiala. Joikkui saatethaan joikata kans eri dialektiila.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Joikata jonku

Se oon tavalista sannoot ette joikathaan ihmisen, elläimen eli elävän tahi maiseman. Ei sanota ette joikathaan jonku ympäri.

Persoonajoiku

Se oon suuri kunnia saađa oman joijun skenkiksi.

Jokku saavat joijun ristiäisissä tahi rippijuhlassa. Joijun rytmi ja melodia muisteleevat positiivisella tavala minkälainen ihminen sie olet.

Persoonajoijun saatethaan kans laittaat jonku muistoksi tahi kunniaksi.

Kuningas Olav sai oman joijun ko hän aukaisi Sametingan vuona 1989. Kuningas Harald ja tronninki Sonja oon kans saanheet omat joijut.

Joikkuu saattaa pittäät kans friiastelhuun. Silloin halluu poika tahi tytär mainoot sinnuu.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Elläinjoiku ja maisemajoiku

Elläimet ja elävät saattaava kans saađa oman joijun. Melodia saattaa kuvvaila sen kokkoo tahi kuinka se liikkuu.

Joijula saatethaan innostaat elläimii eli eläviitä olemhaan sepät, esimerkiksi laukkomhaan noppeesti.

Luontojoiku saattaa kuvvaila vuođenaikkaa, palkista tahi esimerkiksi vaaraa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku protestinna

Jokku joijut muisteleevat norjalaistamisesta jota saamelaiset jouđuthiin kokemhaan yli sata vuotta. Silloin heiđät työnethiin pohjaisemmaksi ja pakoitethiin kääntymhään kristinuskhoon.

Joiku lujitti yhtheishenkkee ja sitä piđethiin ko protesteerathiin.

Joiku oon kulttuurii

Joikkaamista piđethiin syntinä ja siksi sen kielethiin silloin ko saamelaissii käänethiin kristilisiksi. Monissa paikoissa joiku katos kokonhansa.

Tääpänä met ajattelema, ette joiku oon saamelainen kulttuuriperintö jota oon tärkkee vieđä etheenpäin.

Joikekurs med Berit Alette Mienna
Joikekurs med Berit Alette Mienna

Nykyaikhainen joiku

Tääpänä oon monet kiinostunheet joijusta.

Met kuulema joikkuu radiossa tahi näjemä sitä TVssä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kalttiit:

  • Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Jørn Pettersen / Riksarkivet 
    2. Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
    3. Getty Images / NRK Skole
    4. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    5. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    6. Ukjent
    7. Daniel Skog / Riddu Riđđu
    8. Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube