Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ja voimakkhaampi ko tavalisesti. Kunka rajusää synttyy, ja liittyykö se kliimanmuutokshiin?

Accessibility icon Rajusää

Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon värrempi ko tavalinen sää. Se saattaa olla äkäiset rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaralisen kuumat sääjaksot.

Usheimat tutkiijat meinaavat ette voimakkhaampi sää essiinttyy sen takia ette temperatuuri noussee maapallola, ja siksi sää muuttuu tuhhoovammaksi ja voimakkhaamaksi.

Lyn over byen St. George
Lyn over byen St. George

Rajusään eri tyypit

Pölytormit

Pölytormit oon irtomaata minkä kova tuuli oon nostanu maasta. Tämä haamustaa suuren, tihheen pölypilven.

Pölytormit kestäävät piian tyhä muutaman minutin, mutta net saattaavat saađa aikhaan vakaviita piilionnettomuuksiita.

Sandstorm
Sandstorm
Mettäpalot

Mettäpalloi syttyy helposti mettäaloissa missä oon kauheen kuiva ja kuuma. Net levviivät noppeesti, erittäinki jos tuuli oon kova.

Skogbrann, Colorado
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat

Äkkitulvat saattaavat synttyyt hirmusatheesta tahi lumen sulamisesta.

Usheimpii tulvii synttyy ko suuret sađetmäärät saavat jovet tulvimhaan. Niitä saattaa synttyyt kans ko nousuvesi tahi suuret paarot iskeevät maahan.

Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Rajet

Rajet synttyy ukkospilvissä. Rajetkappalheet oon ushein hernheen kokoiset, mutta net saattaavat olla yhtä isot ko golfipallot! Net saattaavat pilata maanpruukkii, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.

Kunka hirmurajet synttyy?

Näin valkkee synttyy

Jos maapinnala tullee hirmuisen kuumaa, lämmeny ja kostee ilma noussee. Ko se päässee korkkeele, se tullee kylmempi. Korkkeuđessa ilma kylmenee ja kosteus muuttuu jääkrystalliiksi.

Jääkrystallit puttoovat alaspäin nousseevan, kuuman ilman läpi. Sitte net tölmäävät ja luovat staattista elektrisiteettii.

Pilviin alapuolele tullee negatiivinen laađinki ja huipule tullee positiivinen. Samhaan aikhaan maassa oon positiivinen laađinki.

Valkkee synttyy ko kaksi pilvee kohđattellee ja jännitys negatiivisten ja positiivisten laađingiitten välilä kassuu niin suureksi ette niitten välile synttyy kipenheitä.

Missä riski oon suuriin jouttuut valkkeeniskun kohtheeksi?

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tappaavan kuumat sääjaksot

Tappaavan kuuma sääjakso oon perioodi ko sää oon epätavalisen kuuma ja kostee.

Kuumat jaksot johtuuvat korkkeesta ilmapainosta. Ko ilmapaino oon korkkee, ilmaa veđethään ylhäältäpäin alas maata kohđi. Tämä puristaa ilmaa yhtheen ja tekkee sitä lämpimämppää.

Sivhuun lykästetty ilma estää muun sään pääsemästä alale.

Tappaavan kuuma jakso saattaa kestäät usheita päivii tahi viikkoi. Koska pilvii oon harvoin taivhaala niinä jaksoina, ala saapi kans paljon auringonpaistetta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Global oppvarming konsept
Global oppvarming konsept
Kuivuus

Kuivuus essiinttyy siksi ko vettä jaukkuu enämen ko se sattaa. Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja se ei sađa. Kuivuus pillaa maanpruukkii ja luopi vaikkeuksiita ihmisille kekkä oon henkkaavaiset maanpruukista ette elläät.

Ørken
Ørken

Kliima muuttuu

YK:n tutkimukset muisteleevat ette se oon joukon varma ette tääpänä oon enämen kuumii päivii ja öitä ko vuona 1950. Samassa kylmiin päiviin ja öitten määrä oon vähentynny saman perioodin aikana.

YK uskoo kans ette vuođen 1950 jälkhiin tappaavan kuumat sääjaksot, hirmusatheet ja tulvat oon ylheistynheet puolela niistä aloista mikkä met mittaama.

Ette pystyyt sanomhaan jotaki varmaa rajusäästä, meilä häyttyy olla hyvvii säämittausstasuuniita. Usheissa paikoissa niitä ei ole. Siksi met saatama tyhä sannoot jotaki niistä paikoista mistä meilä oon tiettoo.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Ekstrem vær
Ekstrem vær

Lähtheet:

  • Ekstremvær (2015)
    Orage Forlag     AS
  • Vår fantastiske planet (2017)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. iStock