Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ja voimakkhaampi ko tavalisesti. Kunka rajusää synttyy, ja liittyykö se kliimanmuutokshiin?

Accessibility icon Rajusää

Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ko tavalinen sää: ođottamattomat rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaralisen kuumat sääjaksot. Usheimat tutkiijat oon sitä mieltä ette rajusään lissääntyminen johtuu siitä mitä met käskemä globaaliksi lämpenemiseksi. Ko temperatuuri maapallola noussee, tuhhoovamman ja rajuman sään riski kans kassuu.

Lyn over byen St. George
Lyn over byen St. George

Rajusään eri tyypit

Pölytormit

Pölytormii essiinttyy kuivissa aloissa missä voimakas tuuli helposti saattaa nostaat irtomaata myötä ittensä pyörtheesseen. Tuuli lakaissee ittheensä pienenpienii partikkeliita niin ko muttaa, savvee ja pöllyy. Tästä kaikesta haamustuu iso, tihhee pölypilvi.

Huono näkkyyvyys tekkee piililä ajamisen mahđottomaksi. Pölytormit kestäävät piian tyhä muutaman minutin, mutta net saattaavat aiheuttaat vakaviita piilionnettomuuksii.

Sandstorm
Sandstorm
Mettäpalot

Ko kuiva perioodi tahi tappaavan kuuma sääjakso kuivattaavat kasvit ja puut, se saattaa happelastiki synttyyt levviiviitä palloi. Mettäpalloi saattaa synttyyt kaikila kontinentiila paitti Antarktiksessa.

Skogbrann, Colorado
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat

Äkkitulvii synttyy silloin ko matalat maastot tulviivat noppeesti. Tulvat saattaavat johtuut kovista satheista tahi lumen sulamisesta.

Usheimat tulvat synttyyvät ko hirmuisen isot satheet saavat jovet tulvimhaan. Niitä saattaa kans synttyyt ko kevättulva tahi suuret paarot iskeevät maahan.

Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Rajet

Rajet haamustuu ukkospilvissä. Rajetkappalheet oon ushein hernheen kokoiset, mutta net saattaavat olla yhtä isot ko golfipallot. Rajetiilit saattaavat tuhota sattoi, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.

Kunka hirmurajet synttyy?

Näin valkkee synttyy

Jos maapinnala tullee hirmuisen kuumaa, lämmeny ja kostee ilma noussee ilmhaan. Ko se ulettuu korkkeemphiin ilmakertthoin, se jähtyy ja haamustaa jääkrystalliita.

Jääkrystallit alkkaavat puttoomhaan alaspäin nousseevan, kuuman ja kosteen ilman läpi ja haamustaavat staattista sähköö.

 

 

Pilviin alapuolele haamustuu negatiivinen laađinki ja huipule positiivinen laađinki. Samhaan aikhaan maassa oon positiivinen laađinki.

Valkkee synttyy ko jännitys negatiivisten ja positiivisten laađingiitten välilä kassuu niin suureksi ette niitten välile synttyy kipenheitä.

Se ei ole tyhä pilvet mikkä luovat valkkeita ja ukkosta. Hietatormit, tulivaaranpuhalukset ja mettäpalot saattaavat kans luođa atmosfäärhiin staattista sähköö mikä saattaa synnyttäät valkkeen.

Missä riski oon suuriin jouttuut valkkeeniskun kohtheeksi?

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tappaavan kuumat sääjaksot

Tappaavan kuuma sääjakso oon perioodi ko sää oon epätavalisen kuuma. Näitä sääjaksoi synttyy ko atmosfäärinen paino oon korkkee ja atmosfäärin yläosista tulleeva ilma laskee alaspäin ja pyörii ulos.

Ko ilma laskee alas, sen puristethaan yhtheen ja temperatuuri noussee. Samassa ulospäin lähteevä virta vaikkeuttaa muitten sääsysteemiitten päässyy alale. Siksi tappaavan kuuma sääjakso saattaa kestäät usheita päivii tahi jopa viikkoi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Global oppvarming konsept
Global oppvarming konsept
Kuivuus

Ko vesi höyryy enämen ko vettä sattaa, tullee kuivuus. Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja vettä ei sađa.

Kuivuus saattaa pilata sattoi ja luođa vaikkeuksiita ihmisille kekkä oon henkkaavaiset maanpruukista, fiskusta tahi kotielläimistä.

Ørken
Ørken

Kliima muuttuu

YK:n jälkhiin se oon hyvin tođennäköistä ette kuumiin päiviin ja öitten määrä oon lissääntynny globaalisti vuođen 1950 jälkhiin.

Samassa oon kylmiin päiviin ja öitten määrä vähentynny saman perioodin aikana.

YK:n kliimapaneeli meinaa kans ette vuođen 1950 jälkhiin tappaavan kuumat jaksot, hirmusatheet ja tulvat oon ylheistynheet yli puolela niistä aloista missä meilä oon mittausstasuunit.

Ette pystyyt sanomhaan jotaki varmaa rajusäästä, se oon erittäin tärkkeetä ette oon olemassa hyvä mittausstasuuniitten verkosto eri puolila mailmaa.

Usheissa aloissa ei olekhaan tämmöissii mittausstasuuniita, ja siksi met saatama tyhä sannoot jotaki niitten paikkoin ympäri mistä meilä oon hyvin tiettoo. Koska rajusää ushein iskee hyvin lokaalisesti, se oon vaikkee tehä ylheistyksii suuremassa mittapuussa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Ekstrem vær
Ekstrem vær

Lähtheet:

  • Ekstremvær (2015)
    Orage Forlag     AS
  • Vår fantastiske planet (2017)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. iStock