Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ja voimakkhaampi ko tavalisesti. Kunka rajusää synttyy, ja liittyykö se kliimanmuutokshiin?

Accessibility icon Rajusää

Rajusää

Rajusää oon suorastansa sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ko tavalisesti. Se saattaa olla äkäiset rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaralisen kuumat sääjaksot.

Usheimat tutkiijat meinaavat ette sää oon muuttunu voimakkhaamaksi globaalin lämpenemisen myötä. Ko temperatuuri maapallola noussee, tuhhoovan ja voimakkhaan sään vaara oon suurempi.

Lyn over byen St. George
Lyn over byen St. George

Rajusään eri tyypit

Pölytormit

Pölytormii synttyy kuivissa aloissa missä voimakas tuuli saattaa helposti nostaat irtomaata ja vieđä ittensä myötä muttaa, savvee ja pöllyy.

Kaikki tämä haamustaa suuren, tihheen pölypilven. Huono näkkyyvyys tekkee piililä ajamisen mahđottomaksi. Pölytormit kestäävät piian tyhä muutaman minutin, muttaa net saattaavat saađa aikhaan vakaviita piilionnettomuuksiita.

Sandstorm
Sandstorm
Mettäpalot

Mettäpalloi syttyy helposti aloissa missä pitkäaikhainen kuivuus ja lämpö oon kuivuttanheet kasvit ja puut. Net levviivät noppeesti, erittäinki jos se tuulee paljon.

Skogbrann, Colorado
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat

Äkkitulvii synttyy ko matalat maastot tulviivat noppeesti. Syy tähän saattaa olla paljon sađetta ja lumen sulaminen.

Usheimat tulvat synttyyvät ko suuret sađetmäärät saavat jovet tulvimhaan. Net saattaavat kans synttyyt ko ullivesi tahi suuret paarot iskeevät maahan. Tulva saattaa vahingoittaat huonheita, pilata juomaveđen ja levittäät tauttii. 

Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Rajet

Rajet synttyy ukkospilvissä. Rajetkappalheet oon ushein hernheen kokoiset. Mutta net saattaavat olla yhtä isot ko golfipallot! Net saattaavat tuhota maanpruukkii, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.

Kunka hirmurajet synttyy?

Näin valkkee synttyy

Jos maapinnala tullee hirmuisen kuumaa, lämmeny ja kostee ilma noussee ilmhaan. Ko se päässee korkkeele, se tullee kylmempi. Ilma kylmenee korkkeuđessa ja kosteus muuttuu jääkrystalliiksi.

Jääkrystallit puttoovat alaspäin nousseevan, kuuman ilman läpi. Silloin staattista sähköö synttyy. Tämä tarkoittaa ette elektriset laađingit siirttyyvät objektista toisheen.

 

Pilviin alapuolele haamustuu negatiivinen laađinki ja huipule positiivinen laađinki. Samhaan aikhaan maassa oon positiivinen laađinki. Valkkee synttyy ko kaksi pilvee kohđattellee toinen toisen ja jännitys negatiivisten ja positiivisten laađingiitten välilä kassuu niin suureksi ette niitten välile synttyy kipenheitä.

Se ei ole vain pilvet mikkä luovat valkkeita ja ukkosta. Valkkeita saattaa synttyyt hietatormiissa, tulivaaranpuhaluksissa ja mettäpaloissa.

Missä riski oon suuriin jouttuut valkkeeniskun kohtheeksi?

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tappaavan kuumat sääjaksot

Tappaavan kuuma sääjakso oon perioodi ko sää oon epätavalisen kuuma ja kostee. Tämä jatkuu ushein läpi yön ja vaikuttaa suurhiin alhoin. Tappaavan kuumat sääjaksot johtuuvat korkkeesta ilmapainosta. Ko ilmapaino oon korkkee, ilma laskee atmosfäärin yläosista alaspäin ja sivhuun.

Ko ilma laskee, sen puristethaan yhtheen. Silloin temperatuuri noussee. Paino mikä lykästää ilman syrjhään estää muun sään pääsemästä alale. Tappaavan kuuma sääjakso saattaa kestäät usheita päivii tahi jopa viikkoi. Koska taivhaala oon harvoin pilvii niinä jaksoina, ala saapi paljon auringonpaistetta kans.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Global oppvarming konsept
Global oppvarming konsept
Kuivuus

Kuivuus johtuu siitä ette vesi jaukkuu enämen ko sattaa vettä.

Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja vettä ei sađa. Kuivuus pillaa sattoi ja luopi vaikkeuksiita ihmisille kekkä oon henkkaavaiset sađoista ette elläät.

Ørken
Ørken

Kliima muuttuu

YK:n tutkimusten jälkhiin se oon hyvin varma ette kuumii päivii ja öitä oon enämen ko vuona 1950. Samassa kylmiin päiviin ja öitten määrä oon vähentynny saman perioodin aikana.

YK uskoo kans ette vuođen 1950 jälkhiin tappaavan kuumat sääjaksot, hirmusatheet ja tulvat oon ylheistynheet puolela niistä aloista mikkä met mittaama.

Ette pystyyt sanomhaan jotaki varmaa rajusäästä, meilä häyttyy olla hyvvii säämittausstasuuniita. Usheissa paikoissa niitä ei ole. Siksi met saatama tyhä sannoot jotaki niistä paikoista mistä meilä oon tiettoo.

Koska rajusää iskee pienissä aloissa, se oon kans vaikkeeta hyöđyttäät tätä tiettoo laajemille aloile.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Ekstrem vær
Ekstrem vær

Lähtheet:

  • Ekstremvær (2015)
    Orage Forlag     AS
  • Vår fantastiske planet (2017)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. iStock