Yksi kaikkiin – kaikki yhđen puolesta

YK oon globaali kanssoinvälinen organisasuuni minkä perustethiin vuona 1945. Vuona 2022 organisasuunissa jäsenmaita oli 193. Lukematta muutamaa poikkeemaa, niin ko Vatikaanistaatti Romassa,  kaikki mailman suvereenit staatit oon jäsenet.

YK:n pääkontturi oon New Yorkissa, USA:ssa. Jäsenmaitten johtaajat kokkoonttuuva joka vuosi YK-rakenuksheen keskustelemhaan, kritiseeraamhaan toinen toista tahi freistaamhaan tulla yksimielisyytheen reekeliistä mikkä pittäävä jällätä kanssoinvälisessä politikissa.

Jäsenmaat häyttyyvä olla yksimieliset ette tehä jotaki, ja ko myötä oon niin paljon erilaissii maita, se ei tasan ole niin helppoo.

Yhtheistyö turvaliseman mailman puolesta

Mailma saattaa näyttäät synkältä nykyaikhaan, mutta toivoo se löyttyy siitä kaikesta humanitäärisesta ja rauhan turvaavasta työstä mitä ympäri mailmaa tehhään.

Konfliktinratkaiseminen rauhalisten metoodiitten avula

YK-paktin jälkhiin kaikki jäsenstaatit häyttyyvä kuurota YK:n työtä. Jäsenmaila oon velvolisuus freistata olla myötä ratkaisemassa kanssoinvälissii erimielisyyksii rauhalisten metoodiitten avula.

Mailmankartta missä jokhaisen maan oon färjätty ittensä flavun färiissä.

TURVALISUUSRAATIN JÄSENET

Jos kaksi maata ei pysty ratkaisemhaan ristiriittaa ominensa rauhalisten metoodiitten avula, net saattaava pyyttäät Turvalisuusraatilta appuu.

15 maata oon YK:n Turvalisuusraatin jäsenet. Franska, Kiina, Ryssä, Iso-Britannia ja USA oon pyssyyvät jäsenet. Loput kymmenen jäsentä valittee YK:n generaalikokkous kahđeksi vuođeksi kerrala.

MAJORITEETTI EI AINA PÄÄTÄ

Jokhaisella Turvalisuusraatin jäsenellä oon yksi ääni. Päätöksen tekemisheen tarvithaan yhđeksen äänen majoriteetin, mutta yksi tahi usheempi pyssyyvistä jäsenistä saattaa äänestäät vasthaan, ja niilä oon veto-oikkeus. Tämä tarkoittaa ette net saattaava sannoot ei, ja silloin päätöstä ei hyväksytä.

Norja ja muut maat meinaava ette veto-oikkeuđen häyttyy tingata päältä uuđesti. Veto-maala ei piđä olla oikkeutta estäät Turvalisuusraatin päätehtävää: rauhan ja turvalisuuđen turvaamisen.

VETO-OIKKEUS JA KANSANOIKKEUĐEN RIKKOMINEN

Ryssän ja Ukrainan välilä käyvässä sođassa Ryssä oon ottanu veto-oikkeuđen käytthöön YK:n sekkaintumista vasthaan. Tämän tähđen YK:n ei saata viralisesti tuomita sotatoimii tahi hyökätä asheelisesti ette tehä rauhaa.

Vuona 2003 USA:n ulkomisteri Colin Powell freistas saađa YK:n turvalisuusraatin uskomhaan ette Irak valmisti atomiasheita, ja ette USA häytyi lähteet sothaan heitä vasthaan ette pysättäät tämän.

Päätöstä sođan aloittamisesta Irakii vasthaan ei koskhaan päätetty Turvalisuusraatissa, mutta USA lähti siitä huolimatta sothaan. Powell oli vallan sikkari siitä ette USA teki mailmale ison tienastin, mutta heiđän tođistheet ei pitänheet paikkaa. Sota oli siksi kansanoikkeuđen vasthainen.

YK:N UUĐET MAAT HÄYĐYTHÄÄN HYVÄKSYYT

Rauhan ja turvalisuuđen työtelemisen lisäksi  Turvalisuusraatin eđesvastaus oon ehđottaat uuđen generaalisekretäärin. Tämä oon YK:n ylin johtaaja. 

Generaalikokkous tekkee formellin valinan. Turvalisuusraati häyttyy hyväksyyt uuđet jäsenmaat ja sitte raati lähättäät net etheenpäin Generaalikokkoukselle mikä sen jälkhiin äänestää siitä.

Rauhan turvaavat voimat

YK oon aloittannu yli 70 operasuunii rauhan turvaamisen nimessä. Tämä tarkoittaa sitä ette net oon lähättänny rauhan turvaaviita voimii YK:n flavun alla ette ylläpittäät tahi tehä rauhaa ja stabiliteettii usheemphiin eri maihin.

Hätä ja köyhyys estäävä rauhaa

YK meinaa ette sođat johtuuva ökonoomisista ja sosiaalisista syistä. Köyhyys ja hätä oon ushein syynä konflikthiin.

Siksi YK työtelee paljon sen etheen ette luođa hyvät yhtheiskunnaliset olot ja paremat elämänehđot kaikile. YK:n pakolaisten korkkeekommisääri tekkee tärkkeetä työtä pakolaisten auttamiseksi ja kuurtomiseksi.

YK:n kestäävän eđistyksen moolit

Generaalikokkous hyväksyi YK:n kestäävän eđistyksen moolit vuona 2015.

Moolit asetethiin ette säilyttäät meiđän maapallon kestäävällä laila. Mooliin meininkinnä oon poistaat köyhyyttä, pysättäät kliimamuutokset ja saavuttaat hyvän ja kestäävän sosiaalisen ja ökonoomisen eđistyksen. Paljot mooliista pittää olla saavutettu vuođen 2030 sisälä.

Kliimamuutokset

YK työtelee paljon kliimamuutosten pysättämisen kans. Se auttaa staattii tekemhään kliimasopimuksii, esimerkiksi Kyoton sopimuksen tehthiin vuona 1997 ja Pariisin sopimuksen vuona 2015. YK:n kliimapaneelissa (IPCC) oon tutkiijoita koko mailmasta kekkä kirjoittaava raporttiita mikkä anttaava pohjan suurele osale kanssoinvälistä kliimadebattii ja kliimapolitikkii.

Ihmisoikkeuđet

Ihmisoikkeusdeklarasuunin päätethiin YK:ssa vuona 1948.

YK tutkii ihmisoikkeuksiitten rikkomista ja pyrkkii löytämhään rauhalissii ratkaisui. Ko ihmisoikkeuksii loukathaan vakavasti, saattaava syyliset jouttuut kanssoinvälisheen oikkeutheen ja saađa rangaistuksen.