Tulivaarat ja supertulivaarat!

Tulivaarat ja supertulivaarat! Opi enämen mahtaavista puhaluksista ja rajuista luononvoimista.

Accessibility icon Tulivaarat ja supertulivaarat!

Mikä oon tulivaara?

Tulivaara oon reikä maapörässä. Siitä noussee juokseevaa kivvee ja gassii maan pinnale maan sisästä. Tätä kivimassaa kuttuhaan magmaksi ko se oon planeetan sisälä ja laavaksi ko se oon noussu maan pinnale.

Jokhainen oon erilainen

Se oon olemassa paljon erilaissii tulivaaroi.

Joilaki tulivaaroila oon pienii ulospuhaluksii ushein, joilaki oon suuremppii ulospuhaluksii jammisti ja jokku leppäävät vuosikaussii ennen ko net herräävät taas henkhiin.

Ulospuhalusten määrä ja lujjuus riippuuvat siitä missä tulivaarat oon suhtheessa maapörhään ja kuinka maapörä liikkuu juuri siinä kohđassa.

Maapallola oon nykyjään 1300-1500 tulivaaraa. Lisäksi oon olemassa paljon veđenalhaissii tulivaaroi.

⬅ Japanin pääkaupunki Tokyo ja tavustalla tulivaara Fuji-san. Se ei ole puhaltannu ulos jälkhiin vuođen 1707.

Tokyo vulkan Fuji Japan
Tokyo vulkan Fuji Japan

Aijan lukeminen ulospuhaluksheen

  1. MAGMA NOUSSEE

Magma synttyy ko kivimassat syvälä maan sisälä sullaavat ja puristuuvat kovvaa maanpörrää vasten.

  1. PAINO KASSUU

Ko magman määrä kamarissa vähän kerttaa noussee, lissäinttyy paino ja onsi laajenee. Silloin halkkeemat alkkaavat syntymhään kamarin katthoon.

Magmakamarit saattaavat kasuta kymmeniitten tuhanssiitten vuossiin aijan sen tähđen ko niitten ympärillä oon fleksiibelii, pehmeetä kivvee.

  1. MAGMAKAMARI HALKKEE

Ko paino pikku hiljaa oon kasunu nokko suureksi, alkkaa tämä valttaavan painon alla ollu gassinen magma truiskuumhaan maapörän läpitte laavana.

Tämä muistuttaa ushein räjättämistä sillä suurii määrii gassii fakki vaphauttuu ko laava sauttaa pinnan ja paino laskee.

Näin tulivaara toimii

Tässä esimerkki siitä kuinka tulivaara toimii.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Vulkanutbrudd illustrert
Vulkanutbrudd illustrert

Eyjafjallajökull

Kevväilä vuona 2010 yksi Islanin suuriimista tulivaaroista, Eyafjallajökull, puhalsi ulos melkhein kahđen vuosisađan leppäämäaijan jälkhiin.

Ulospuhaluksesta syntynheet tuhkapilvet saathiin aikhaan valttaavat probleemit lentohaminoile. Valttaavista seuraamuksista huolimatta oli Islanin ulospuhalus pieni verrattunna niihin tuhovoimhiin joita supertulivaarala oon.

Tuhkafanki

Ulospuhaluksesta Islanissa syntyi ilmaisu “askefast”. Kvääniksi saatama sannoot “tuhkafanki”.

Sana perustuu norjan ilmaishuun “værfast”,  mikä meinaa ette joku ei pääse reissaamhaan huonon sään täh​​đen. Samhaan laihiin ko huono sää, esti Islanin luononkatastoofin tuhkapilvet ihmissii reissaamasta ja pakoitti ison osan Euroopan lentotoiminasta maahan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Eyafjallajökull vulkan
Eyafjallajökull vulkan

Oonko se mahđolista ennustaat tulivaaranulospuhaluksen?

Joskus tulivaaranulospuhaluksii pystythään ennustamhaan, mutta se löyttyy esimerkkii höyryn, tuhan ja kivviin ulospuhaluksista mikkä oon tulheet ilman etiäisettäki.

Varoitusmerkit

Ennen ulospuhalusta saattaa varoitusmerkiinä olla se ette gassit jokka nousseevat maasta, muuttuuvat ja ette se synttyy usheemppii pienii maanjyristyksii.

Tutkiijat analyseeraavat maanjyristyksii mittaamalla maanpörän täristyksii seismomeetterilla. Seismomeetteri oon mittauskalu mikä registreeraa maanjyristysen ja muitten jyristysten aalttoi.

Seismometer som skriver
Seismometer som skriver

Kilauea

Kilauean tulivaara Hawajilla oon aktiivinen tulivaara. Tulivaara oon puhaltannu ulos pitkhään ja jatkuuvasti vuođesta 1983 asti.

Hawaijilla oon tulivaaranulospuhaluksissa se ette laava ylheensä juokseevaa, eikä ole valttaaviita tuhkapilvii.

Siitä huolimatta se oon saanu aikhaan issoi materiaalissii tuhhoi ja ajoittain oon jouđuttu evakueeraamhaan likialloi.

Kīlauea pele Hawaii utbrudd
Kīlauea pele Hawaii utbrudd

Suuret tuhot

Tulivaaranulospuhaluksen konsekvensit saattaavat olla suuret. Met tieđämä, ette tulivaarat oon tuhonheet kokonhaiset kaupungit ja samfynnit.

Ko ulospuhalus synttyy, ei hithaasti virttaava laava ylheensä ole se mikä tuhhoo. Tuhhoi tekkeevät tuhka ja myrkyliset gassit.

Jälkhiin tulivaaranulospuhaluksen synttyy ushein maanjyristyksii, tulvii, vierimii tahi issoi siikattheita.

Krakatau vulkanutbrudd på natten - November 2011
Krakatau vulkanutbrudd på natten - November 2011

Pompeji Italiassa

Vesuvin tulivaara puhalsi ulos 24. augustikuuta vuona 79 j.Kr.

Tulivaara hautas roomalaisen Pompejin kaupungin tuhkasatheesseen ja kaupunki katos maan pinnalta.

Se oli tuhkasađet mikä hukutti kaupungin ja sen asukkhaat. Jos se olis ollu laava, kaupungin olis tuhottu ijänkaikkisesti.

Arkeoloogit saattaavat siksi kaivata kaupungin esile ja tämä työ jatkuu vielä nyt. Tämän työn tähđen saattaavat arkeoloogit anttaat meile ainualaatuisen kattanon Roomariikin elämhään ensimäiselä vuosisađala j.Kr.

Tääpänä Pompeji kuuluu UNESCO:n mailmanperintölistale

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
bildet av Pompeii, Italia
bildet av Pompeii, Italia

Supertulivaara

Mailmassa oon ainaki 20 supertulivaaraa.

Supertulivaara oon tulivaara minkä ulospuhaluksela oon suuremat ja katastrofaalisemat seuraamukset ko tavalisela tulivaarala.

Justhiin niin ko kaikki muutki tulivaarat, synttyy supertulivaara ko sulanu tahi osittain sulanu kivi (käskethään magmaksi) puristuu maan pinnan läpitte. 

Jokku tutkiijat meinaavat ette supertulivaarat oon justhiin “super” niitten valttaaviitten onssiin tähđen mikkä saattaavat pittäät sisälä jopa 15 000 kubikkimeetterii magmaa. Sen vuoksi net kassuuvat aina vain suuremiksi tuhanssiitten vuossiin aikana.

Lava
Lava

Porisseeva supertulivaara

USA:ssa Yellowstonen kansalistarhaan alla porissee aktiivinen supertulivaara.

Tarhaassa oon 10 000 krystalinfäristä kuumaa kalttiita, kupliivaa rapalanttoo ja höyryyvää, kuuluu geysirii. Niitä lämmittää valttaava magmakamari.

Geysers, Yellowstone National Park, Wyoming, USA.
Geysers, Yellowstone National Park, Wyoming, USA.

Superulospuhaluksen seurasmukset

Jos supertulivaara puhaltais ulos tääpänä, siitä syntynheet seuraukset oltais katastrofaaliset. Sulanheesta kivestä syntynheet pilvet ja tuhka liikuttais noppeemasti ko piilit moottoriteilä. Net levittäis tuhanssiitten kilomeetteriitten päähän ja peitettäis auringon. Maapallosta tulis kylmä ja pimmee paikka usheiksi vuosiksi.

Tämmöiset ulospuhalukset synttyyvät joka 100.000s (sađastuhanes) vuosi tahi sitäki harvemin, sannoovat tutkiijat.

Vaikka näitä tulivaaroi oon tutkittu ja tarkasteltu, oon net vieläki arvoitus meile sillä se oon harvot ette met näjemä superulospuhaluksen.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Åker ødelagt av vulkan aske
Åker ødelagt av vulkan aske

Lähtheet:

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images og NRK
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images