Roskavuoret kassuuvat!

Roskavuoret kassuuvat! Met paiskaama aleti enämen pois, ja norjalaiset oon mailman pahiimiitten joukossa. Mitä sie ajattelen, miksi met tehemä sen?

Accessibility icon Roskavuoret kassuuvat!

Met paiskaama aleti enämen pois

Roskavuoret kassuuvat! Met paiskaama aleti enämen pois, ja norjalaiset oon mailman pahiimiitten joukossa. Mitä sie ajattelen, miksi met tehemä sen?

Jokhainen asukas Norjassa paiskaa keskimääräisesti melkhein 450 killoo huusholliroskaa vuođessa. Tämä tarkoittaa sitä ette sie paiskaat yli kilon roskaa joka päivä, koko vuođen!

Mikkä toimet sie ja sinun peret saatatta tehđä ette tet roiskaisit vähemän?

Søppelberg

Kuinka paljon roskaa paiskathaan pois joka päivä mailmassa?

Suurin osa roskista tullee kaupungiista koko mailmassa.  Nuoin 3 miljarttii ihmistä tuottaa yli 1,2 killoo roskaa joka päivä!

Tutkiijat ennustaavat ette luku noussee dramaattisesti. Kiini vuotheen 2025 saakka oon mailmassa yli 4 miljarttii ihmistä jokka paiskaavat yli 1,4 killoo roskaa joka päivä! Ko vuosi 2100 likenee, oon roskan määrä luultavasta kolme kerttaa isompi ko mitä se oon tääpänä nyt.

1-2 prosenttii mailman väjestä elättää ittensä kokkoomalla roskii roskarustingiilta. Norjassa oon joitaki kekkä käyđhään ruokakauppoin roskakassoila hakemassa ruokkaa joka oon menny juuri vanhaaksi. Het ei tehe sitä siksi ette het oon köyhät, mutta siksi ko se eđistää kestävvää elämäntappaa.

Saatamako met käänttäät tendensin toisheen suunthaan?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Roskat ja ryöttä meressä

Merheen paiskathaan paljon roskaa, ja Tyvenmeressä oon “roskasaaret” jokka oon kolme kerttaa suuremat ko Franska. Tämä roska oon kaikenlaista tavaraa: se oon esimerkiksi jalkapalloi, kajakkii, legoklossii ja plastikkipussii.

Yli miljuuna merilinttuu ja liki 100 000 merielävät ja -elläimet kuolee joka vuosi jo meressä kouttuu roskavuorii.

Kaikenlaista muun myötä spröittii ja lighterii ja hammasharjoi oon löyđetty kuolheitten merilinttuin vattoista, ja roskat saattaavat olla vaaraliset kans ihmisille. Myrkkyainheet jokka tulleevat merheen, jouttuuvat elläimiitten sisäle, ja lopulta sinun talriikille.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Miljöömyrkyt

Miljöömyrkyt saattaavat tehđä monenlaista vahinkkoo, ja mitä korkkeemalla sie olet ravintoketjussa, sitä enämen miljöömyrkkyi sie tođennäköisesti syöt. Jokhaisessa elläimessä jonka met syömä, oon myrkkyainheita. Mitä usheempi elläin syöpi toinen toisen, sitä enämen myrkkyy karttuu. Viimeksi syömä met ihmiset elläimet jossa oon myrkkyainheita kaikista muistaki elläimistä. Se väitethään ette kaikila ihmisillä oon kropissa miljöömyrkkyi nykyjään.

Miljöömyrkyistä saattaa seurata pitkäaikhaissii vaivoi niin ko kräftää, perimäainheen vammoi ja komplikasuunii lasten synnytyksessä.

Næringskjede

Mikroplastikki meressä

Mailman luontofond, WWF muistelee ette merheen jouttuu yli 8 miljuunaa tonnii plastikkii joka vuosi. 80 prosenttii tästä plastikiista oon tullu mannermaalta.

Plastikki oon uhka kaikele elämälle meressä. Sitä löyttyy veđen pinnalta ja kans alhaalta syvviimiistä merialloista.

Suuriin miljööprobleemi merilä oonki se ette plastikki muuttuu mikroplastikiksi. Mikroplastikki oon hirmuisen pienet plastikkipalaset.

World Economic Forum poovas vuona 2016 ette vuona 2050 olis meressä enämen roskii ko kalloi. Norjan vesitutkimus institutin (Niva) mariinibioloogi Guri Sogn Andersen oon täysin eri mieltä assista. Hän meinaa ettei se ole eđesvastuulista esittää semmoissii lukkui silloin ko niistä ei saata olla sikkari. Joka taphauksessa oon plastikki iso probleemi.

Vaattheitten peso

Mailmanmerhiin laskethaan joka vuosi 1,5 miljuunaa tonnii mikroplastikkii, ja 35 prosenttii siitä tullee vaatetindustriista ja vaattheitten pesosta.

Ko met pesemä vaattheita, niistä lähtee pienii, mikroskooppissii plastikkipalaissii. Net huilaavat röörhiin ja sieltä lopulta merhiin.

Konstiruuhobaanat

Ko konstiruuhosta tehđhään jalkapallobaanooi, piđethään kymmikuulii jokka tekkeevät alustan pehmeeksi. Kymmikuulat laitethaan ushein hajoitetuista piilintäkiistä. Joka kvadraattimeetterilla oon 10 – 15 killoo kymmikuulii. Se meinaa sitä ette jokhaisella baanala oon yli sata tonnii kymmikuulii.

Tästä päässee suurii määrii plastikkii merheen, ja jalkapallobaanat oonki yksi suuriimiista mikroplastikin kalttiista. Esivallat ja muut toivoovat nyt ette met löyđämä miljööystävällisemppii ratkaisui.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Mihin roskat menneevät?

Usheimat meistä sortteeraavat roskat ko met kierätämmä net. Monet anttaavat pois käytettyi vaattheita ja muitaki tavaroita ko het ei ennää tarvitte niitä. Kamppheet annethaan uuđestikäyttökaupoile, kirpputoriile tahi organisasuuniile mikkä auttaavat köyhii Norjassa ja muissaki maissa.

Valitettavasti jokku paiskaavat roskii luonthoon. Ylheensä se kestää kauvoin ennen ko produkti hävvii ittestänsä. Tässä muutaman tavalisen produktin hajjoomisaijat:

  • Banaanin kuori 2-30 päivää
  • Paperi 2-3 kuuta
  • Plastikkipussi 10-12 vuotta
  • Nahkakengät 25-40 vuotta
  • Nylon 30-40 vuotta
  • Hermetikkipurkki 80-100 vuotta
  • Plastikkiflasku 450 vuotta
  • Rievut 500-800 år
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö muutoin …

… ette vaatetindustrii oon yksi industriistä ryöttää mailmassa eeniimiitten? Tämän oon tođistannu yksi YK:n raportti. Siinä seissoo kans ette ko yhđet dongerihousut laitethaan niin se “maksaa” yli 7500 liitterii vettä.

Samassa raportissa lukkee ette joka sekunti paiskathaan tahi poltethaan lastibiililastin verran vaattheita.

Kleshaug
Kleshaug

Kalttiit:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images