Rajusää
Rajusää oon sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ja voimakkhaampi ko tavalisesti. Kunka rajusää synttyy, ja liittyykö se kliimanmuutokshiin?
Rajusää
Rajusää oon suorastansa sääfenomeeni mikä oon vähäsen erilainen ko tavalisesti. Se saattaa olla äkäiset rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaralisen kuumat sääjaksot.
Usheimat tutkiijat meinaavat ette sää oon muuttunu voimakkhaamaksi globaalin lämpenemisen myötä. Ko temperatuuri maapallola noussee, tuhhoovan ja voimakkhaan sään vaara oon suurempi.
Lyn over byen St. George
Rajusään eri tyypit
Pölytormit
Pölytormii synttyy kuivissa aloissa missä voimakas tuuli saattaa helposti nostaat irtomaata ja vieđä ittensä myötä muttaa, savvee ja pöllyy.
Kaikki tämä haamustaa suuren, tihheen pölypilven. Huono näkkyyvyys tekkee piililä ajamisen mahđottomaksi. Pölytormit kestäävät piian tyhä muutaman minutin, muttaa net saattaavat saađa aikhaan vakaviita piilionnettomuuksiita.
Sandstorm
Mettäpalot
Mettäpalloi syttyy helposti aloissa missä pitkäaikhainen kuivuus ja lämpö oon kuivuttanheet kasvit ja puut. Net levviivät noppeesti, erittäinki jos se tuulee paljon.
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat
Äkkitulvii synttyy ko matalat maastot tulviivat noppeesti. Syy tähän saattaa olla paljon sađetta ja lumen sulaminen.
Usheimat tulvat synttyyvät ko suuret sađetmäärät saavat jovet tulvimhaan. Net saattaavat kans synttyyt ko ullivesi tahi suuret paarot iskeevät maahan. Tulva saattaa vahingoittaat huonheita, pilata juomaveđen ja levittäät tauttii.
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Rajet
Rajet synttyy ukkospilvissä. Rajetkappalheet oon ushein hernheen kokoiset. Mutta net saattaavat olla yhtä isot ko golfipallot! Net saattaavat tuhota maanpruukkii, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.
Kunka hirmurajet synttyy?
Global oppvarming konsept
Kuivuus
Kuivuus johtuu siitä ette vesi jaukkuu enämen ko sattaa vettä.
Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja vettä ei sađa. Kuivuus pillaa sattoi ja luopi vaikkeuksiita ihmisille kekkä oon henkkaavaiset sađoista ette elläät.
Ørken
Ekstrem vær
Lähtheet:
- Ekstremvær (2015)
Orage Forlag AS
- Vår fantastiske planet (2017)
Orage Forlag AS
- Miljøstatus (14.05.2020): Ekstremvær
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/ekstremvar
- TU.no (14.05.2020): Slik oppstår lyn og torden
https://www.tu.no/artikler/slik-oppstar-lyn-og-torden/258447
- Illustrert vitenskap (14.05.2020): Hva er statisk elektrisitet?
https://illvit.no/fysikk/fenomener-i-fysikken/hva-er-statisk-elektrisitet
- Forskning.no (14.05.2020): Hva er lyn og torden?
https://forskning.no/vaer-og-vind-meteorologi-klima/bakgrunn-hva-er-lyn-og-torden/1081128
Kuva- og video-oikkeuđet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
iStock
-