Raha ei kassuu puissa
Oletko sie koskhaan kuulu tämän sanottavan? Usheet vanhiimet tykkäävät jostaki syystä pittäät tätä ilmaisuu.
Ei, raha ei kassuu puissa
Ei sitä kukhaan ole uskonukhaan! Miksi tätä ilmaisuu piđethään niin ushein sitte?
Tällä ilmaisulla meinathaan ette rahhaa ei ole niin helppo saađa ja ette rahan etheen häyttyy työtelä.
Met häyđymä työtelä ja säästäät rahhaa ette ostaat mitä halluuma.
1 / 2
Säästäminen
Saatko sie rahhaa skenkiksi? Työteletkö sie koulun rinnala, tahi oonko sinula kesätöitä? Piian sie saat viikkorahhaa siitä ette sie autat kotitöissä? Mitä tehet näilä rahoila?
Hyvä neuvo oon säästäät vähäsen.
Silloin kannattaa laittaat rahat säästökontole. Tämmöisellä kontola saat ylheensä vähäsen korkkeeman räntyn ko niin käsketyllä pitokontola. Tämä tarkoittaa ette sinun rahat kassuuvat noppeemin.
Säästämisen kannattaa aloittaat niin varhain ko mahđolista. Ja se oon tasan parempi säästäät vähäsen ko ei mithään.
Mihin sie halluisit säästäät rahhaa?
1 / 3
Tienaa rahhaa itte
Nuorila ei ole helppo saađa töitä, mutta sie saatat freistata hoksata itte mitä saattaisit tehä. Piian sie saatat tehä pikkutöitä koulun rinnala tahi kesätöitä missä sie saatat tienata vähän rahhaa.
Jos sie tehet töitä firmassa, sie saat palkkatođistuksen mikä näyttää mitä sie olet tienanu. Firma vähenttää kans maksettavat verot jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan. Jos sie tienaat alle vapaakortin tienastirajan, sie et tarvitte maksaat verroi.
Feeriän aikana sie et saa palkkaa, mutta sinula oon oikkeus feeriärahhaan mikä vastaa nuoin 10 prosenttii siitä mitä tienasit viimi vuona.
1 / 3
Verroin maksaminen
Vapaakortti
Jos sie tienaat vähemän ko 70 000 kruunuu vuođessa, sie saat vapaakortin. Vapaakortti tarkoittaa ette työnanttaaja ei vähenä verroi sinun palkasta. Jos sie saat feeriärahhaa viimi vuođen tienastista, niin sen räknäthään myötä 70 000 kruunun summhaan.
Vapaakortin summa oli 70 000 vuona 2023 ja sitä muutethaan joka vuosi.
Verokortti
Jos sie tienaat yli vapaakortin tienastirajan, sie häyđyt hankkiit verokortin.
Verokortista sinun työnanttaaja näkkee kunka paljon verroi se tullee vähentämhään ennen palkan maksoo sinun kontole. Se, kunka paljon sie arvelet tienaavasti vuođen aikana, määrää verroin suuruuđen.
1 / 2
Maksamakonstit
Maksamakonsti oon tapa millä met piđämä ko met maksama tavaroita ja tienastiita. Tavalissiimat maksamakonstit oon kätheinen, kredittikortit ja elektrooninen raha. Elektrooninen raha oon sitä rahhaa mitä oon pankkokortila.
Kortila vain kätheisellä?
Isorahhaa ja pikkurahhaa käskethään kätheiseksi. Varhemin tämä oli tavalissiin tapa maksaat. Nykyjään usheimat pittäävät pankkokorttii ja maksaavat elektroonisilla rahoila.
Elektrooninen maksaminen oon tavalista netissä ja appiin kautta, niin ko Vipps ja MobilPay.
1 / 2
Kredittikortti
Kredittikortti oon maksokortti millä saat lainata rahhaa visshiin summhaan asti kortin avula. Tätä summaa käskemä kredittirajaksi. Sie saatat ostaat tavaraa kredittirajhaan asti, vaikka sinula ei olis rahhaa pankkokontola. Sie häyđyt kuiten maksaat osan kredittilainasta takaisin joka kuukausi, mutta sie et häyđy maksaat kaikkee kerrala.
Sie saatat maksaat takaisin sinun kredittikorttivelkkaa usheitten kuukaussiin tahi vuossiin aikana, mutta näitten lainoin räntyt oon korkkeet. Siksi se oon rohki smartti välttäät kreditillä ostamista.
Kreditillä ostaminen saattaa kannattaat joissaki taphauksissa. Piian joku produkti oon halvempi ostaat juuri nyt ko säästäät rahhaa sitä varten. Muista vain ette sinula häyttyy olla plaana siitä kunka sie aijot maksaat takaisin ette kredittiosto kannattaa.
1 / 3
Debettikortti
Debettikortti oon maksokortti missä sinun ostoin summan vähenethään pankkokontolta samassa, eli tavalinen pankkokortti. Sinun kontola häyttyy olla rahhaa nokko maksamisheen. Met käskemä tätä täkkäykseksi kontola.
Ko sie maksat tavalisela pankkokortila, sie tieđät ette sie et piđä enämppää rahhaa ko sinula oon.
1 / 2
Ole oman kukkarosti päälikkö!
Vaikka se olis houkuttelleevaa toivoot ittelensä runshaasti rahhaa tekemättä työtä sen etheen, se oon tärkkeetä ymmärttäät ette sie häyđyt työtelä rahan etheen ja sauttaat ökonoomista turvaa.
Se ette oppiit olemhaan eđesvastauksellinen ittensä rahasta oon tärkkee osa raavhaaksi kassuumista.
1 / 2
Lähtheet:
- Meinich, Per: penger i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/penger
- Nyhus, Ellen Katrine: betalingskort i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/betalingskort
- Torvund, Olav; Anderssen, Harald Benestad: betalingsmiddel i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 18. november 2021 fra https://snl.no/betalingsmiddel
- Britannica (12.04.2023): Pay stub
https://www.britannica.com/dictionary/pay-stub
- Moneyhelper.org (13.04.2023): A simple guide to credit cards
https://www.moneyhelper.org.uk/en/everyday-money/types-of-credit/simple-guide-to-credit-cards#:~:text=A%20credit%20card%20allows%20you,at%20least%20the%20minimum%20amount.
- The Norwegian Tax Administration (14.04.2023): Order an exemption card
https://www.skatteetaten.no/en/forms/order-an-exemption-card/
Kuvat ja video:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / NRK Skole
-
Getty Images
-
Adobe Stock
-
Adobe Stock
-
Getty Images
-
