Olisko mahđolista ette ihmiset ja dinosaurit elettäis rinnakkain?
Dinosaurit oon aina fasineeranheet ihmissii. Met olema kirjoittanheet kirjoi ja tehnheet filmii dinosauriitten ympäri, mutta oonko se tođesti mahđolista tuođa dinosaurit takaisin Jurassicin Parkin filmiin laihiin? Saatettaisko dinosaurit ja ihmiset oikkeesti elläät yhđessä?
Olisko mahđolista ette ihmiset ja dinosaurit elettäis rinnakkain?
Kuvittele ette asteroiidi ei olis koskhaan törmänykhään meiđän maapallhoon ja ette dinosaurit ei olis kuolheet 66 miljuunaa vuotta aikkaa. Olisko meiđän mahđolista elläät yhđessä nuoitten valttaaviitten olenoitten kans?
«Se oon aivan mahđotonta, sannoo New Mexicon Luononhistoorialisen ja Tietheen Museumin paleontoloogi Thomas Williamson.
Vaikka imueläviitä oli olemassa dinosauriitten vallan aikana, nuot elävät olthiin pienet. Net ei olheet kotikissaa paljon isomat.
Vasta dinosauriitten kuoleman jälkhiin alethiin imuelävät kassuumhaan isomiksi ja niitten ominaisuuđet monenlaisemiksi. Tämä kehitys johti lopulta ihmislajin syntymisheen.
1 / 2
Dinosaurit hallittais yksin
Dinosaurit olthiin elänheet maapallola jo yli 150 miljuunaa vuotta ko se viiminen asteroiidi törmäs maapallhoon.
Siihen kohtalokkhaasseen päivhään asti dinosaurit olthiin pärjänheet vallan hyvin, ja jos tämä asteroiidi ei olis osunukhaan maapallhoon, niin net oltais varmuuđellaki jatkanu kehittymistä. Dinosaurit hallittais maapallola vielä tääpänä jos se näin olis käyny.
Jos dinosaurit ei olis kuolheet, niin imuelävät ei olis koskhaan saanheet mahđolisuuttakhaan kehittyyt uuđessa mailmassa ilman dinosauriitta. Jos imuelävät ei olis kehittynheet, ei primaattiittakhaan olis ollu ja ihminen ei olis koskhaan syntyny.
1 / 2
Dinosauriitten kalvheissa
Imuelävät alethiin kehittymhään suunile samanaikhaisesti ko dinosaurit nuoin 220 miljuunaa vuotta aikkaa. Dinosaurit saathiin kuiten yliottheen ja kehitythiin tuhanshiin eri lajhiin. Net levithiin yli koko maapallon ja kasuthiin valttaavan kokoisiksi.
Imuelävät pysythiin kalvheissa eikä yksikhään niistä hallinu ittensä ympäristöö. Fossiililliset löytökappalheet muistelhaan ette ensimäiset imuelävät syöthiin enimästi hyöntheissii ja muutamppaa pientä dinosaurii.
Eohippus – alkupöräishevoinen 📷
1 / 2
Urhest
Katastroofi
Asteroiidin törmäissä maapallhoon 66 miljuunaa vuotta aikkaa kärsithiin sekä dinosaurit ette isot imuelävät pahoin. Törmäys sai aikhaan tsunaamiita, maanjäristyksiitä, happosatheita ja suurii pölypilvii mikkä peitethiin auringon. Maapallola oli kylmä ja pimmee.
Nuoin 75 prosenttii luononelämästä tuhothiin lyhykäisessä aijassa. Lentokyvyttömät dinosaurit ja kaikki isot imuelävät jaukuthiin maan pinnalta.
Pieniimät imuelävät säilythiin kuiten hengissä katastroofista. Niilä oli monenpuolinen dietti ja jääthiin henkhiin ko net saatethiin lymmyilä ja kans sen takia ette net syöthiin sekä kasvii ette elläimii.
Imuelävät alethiin vähitellen valttaamhaan dinosauriitten ökoloogisen aseman. Imuelävät kehitythiin muutaman sađan vuosituhanen aikana uusiksi lajiiksi, muutethiin diettii ja kasuthiin isomiksi.
1 / 3
Dinosaur og asteroide
Imuelävät otethaan vallan
Nuoin 500 000 vuotta aikkaa dinosauriitten kuoleman jälkhiin usheet imuelävät oli kasunheet hukkiin kokoisiksi. Nämät lajit oon pääsyy siihen ette tääpänä löyttyy yli 5000 imuelävälajjii. Tätä kehitystä ei olis tapattunnu jos dinosaurit oltais säilynheet hengissä.
Imuelävät mikkä elethiin samhaan aikhaan ko dinosaurit ei pystynheet kehittämhään monenpuolisuutta. Dinosaurit domineerathiin aivan liikkaa. Monipuolisuus alkoi puhkeemhaan kukkhaan vasta ko dinosaurit kuoleenuthiin pois.
Tämän takia saatama sannoot varmuuđella ette maapallola ei olis ihmissii jos dinosaurit ei oltais kuoleentunheet. Ja jos dinosaurit palattais, olis luonto vaaralinen paikka jokhaiselle elläävälle ja ihmiselle.
1 / 2
Koalabjørn
Lähtheet:
- Dinosaurenes verden (2020)
Orage Forlag AS
Kuva- ja video-oikkeuđet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
