Muisteliijat luothiin myyttii

Met ihmiset olema muistelheet toinen toisele muisteluksii kiini siitä asti ko kehitimmä kielen. Ensimäiset ihmiset jajethiin kokemuksii ja tiettoo leirivalkkeen ympärillä. Aikkaa myöđen met aloima fantaseeraamhaan, viihđyttämhään ja pölättämhään.

Muistelusten kautta opastuimma toishiin ihmishiin ja kulttuurhiin, ja saima yksinkertaissii selityksii luononfenomeeniile ja suurile mysteeriile. Pikku hiljaa muistelukset levithiin ja alethiin muuttumhaan ja kassuumhaan.

Ko muistelukset muistelthiin etheenkäsin, tuli niistäa ushein kummalisemppii ja kammottaavamppii komitäa tođelisuus oon.

Het kukka kuulthiin nämät muistelukset ensimäistä kerttaa uskothiin ette net muistelthiin tosista ja itte kojetuista assiista. Muisteluksesta oli tullu myytti.

Jos sie olet ollu myötä viskutteluleikissä, tieđät ette setninki tahi sana saattaa muuttuut paljon sillä vällii ko sana kulkkee ensimäiseltä persoonalta viimiselle. Jokhainen joka kuulee setningin saattaa kuula vähäsen väärin ja muistelee etheenkäsin sen minkä hän luulee ette kuuli.

Ei se ole niin viekasta ette muistelus saattaa kehittyyt aikkaa myöđen ja maanrajjoin yli.

Meilä oon kans tendensi lissäilä ja tehđä muisteluksista pikkuisen jännittäävämppii ko mitä net oikkeestansa olthiin. Meilä oon halu ette kuunteliijat kuunteleevat, ja oon jännittynheet.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Huleboere rundt leirbålet
Huleboere rundt leirbålet

Leirinvalkkeelta filmiksi

Kaikila kulttuuriila oon omat myyttiset muistelukset.

Kreikkalaiset kirjoitethiin minotauriista labyrintiissa, ja sireeniistä jokka houkutelthiin merenkävviijöitä kuolemhaan.

Viikingit muistelthiin trolliin ja halttiitten ympäri ko net juothiin mjööttii.

Merimiehet pöläthiin krakenii ja muita merimonsterii.

Myyttissii eläviitä ja merimonsteriita piđethään nykyaikhaan ushein filmi-industriissa. Se tehđhään filmii vampyyriitten, ihmishukkiin, draakkiin, yksisarvisten ja kemppiin ympäri.

Ajattele vaikka fantasii-genren menestyksii niin ko Harry Potter, Sormusten herra ja Game of Thrones.

Näitten välilä oon kuitenki suuri ero varhaisemphiin myytthiin: Tääpänä met tieđämä ette tämä oon puhđasta fantasiita.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Enhjørning
Enhjørning

Kraken

Kraken saattoi kiettoot tentakkelit laivan ympäri, murskata sen palaisiksi ja nielaista koko miehistön yhtenä suupalana. Merimiehet pöläthiin tätä monsterii, ja se ilmestyi ensi kerttaa pohjaismaishiin kirjoitukshiin nuoin vuona 1180. Merimiehet muistelthiin tarinaa kaikissa haminoissa, ja kohta monsterii pöläthiin kaikila mailman merilä.

Tuntematon meri oli mystikin lähđet ensimäisile merenkulkkiijoile. Tođennäköisesti merimiehet olthiin nähnheet hirmu ison pläkkikalan ja net kaunistelthiin muistelusta pelon avula. Ja näin monsterin luothiin.

Kentaurit

Kentaurit oon olenot kreikkalaisessa mytologiassa. Niilä oon puoliksi ihmisen ja puoliksi hevoisen kroppi.

Hevoiset kesytethiin vasta nuoin 8000 vuotta aikkaa. Arvelhaan ette myytti kentauriista perustuu rattastaavhiin sotilhaissiin kukka hyökäthiin niitten kulttuuriitten pääle missä ihmiset ei olheet nähnheet hevoissii.

Se oon häytyny olla sokki ko tuntematon elläin hyökkäs. Näky hevoisesta ja rattastaajasta oon sekoittunnu  kuvaksi puoli-ihmismäisestä monsterista.

Kentaur

Ihmishukat

Ihmishukasta oon olemassa paljon erilaissii myyttii. Jokku muututhiin kokonhansa hukaksi ja toiset olthiin puoliksi hukkii ja puoliksi ihmissii.

Joissaki muisteluksissa miehet muututhiin hukiksi ko heitä rangaisthiin rikoksista.

Jokku noiđuthiin, mutta het saatethiin tulla taas omaksi itteksi jos het ei syönheet liikkaa ihmislihhaa.

Ihmiset oon aina pölänheet hukkaa ko se oon petoelläin.

Usheet muistelukset ihmishukan hyökkäysten ympäri sathiin alun keskiaijan seeriämurhaajista ja ihmissyöjistä. Se oli helpompi hyväksyyt tämmöiset epäinhimilliset hyökkäykset jos murhaajat kuvvailthiin monsteriiksi.

Uhriin revityt, veriset vaattheet olthiin kans myötä vahvistamassa myyttii ihmishukasta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Vampyyrit

Lähes kaikissa kulttuuriissa oon oma muistelus demoonista tahi hengestä joka juopi eläviitten vertä tahi syöpi niitten lihhaa.

Myytti näistä vampyyriistä oon ollu olemassa usheitten tuhanssiitten vuossiin aijan. Mutta se kalppee, aurinkkoo pölkkäävä verenimmiijä mikä essiinttyy tämänpäivän filmiissä ilmestyi vasta 1700-luvula.

Sinä aikana lissääntyi usko vampyyrhiin, ja siitä seuras ette niitten ruumhiit naulathiin kiini niin ette rautaseiphään lyöthiin syđämen läpi. Tämä esti vampyyriitä nousemasta hauđasta.

Myytti vampyyriitten ulkonävöstä saattaa liittyyt veritauthiin porfyri. Usheet tätä tauttii sairastaavat ei kestä auringonnäkköö, heiđän naamassa kassuu enämen karvaa ja ikenet pörräänttyyvät niin ette nuskahamphaat näyttäävät suuremilta.

Piian ihmissii joila oli tämä tauti, eppäilthiin vampyyriiksi?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Vampyr
Vampyr

Myyttiset monsterit kaikista kontinentiista

CHUPACABRA |AMERIKKA

 

Chupacabra tarkoittaa keituri-immiijää spanskaksi. Se oon saanu nimen siitä ko se juopi keituriitten vertä. Se oon väitetty ette Chupacabran nähthiin Puerto Ricossa vuona 1995.

YKUR | EUROOPPA

Ykur oon majesteettinen, harmaaja hevoinen Islanista. Ko rattastat sillä, se freistaa hukuttaat sinun. Sen kaviot oon kääntynheet väärin päin, ja näin se eroittuu tavalisesta hevoisesta.

ADZE | AFRIKKA

Tämä afrikkalainen vampyyri oon tulikärpäsen haamussa ko se oon vaphaana, mutta jos sen fangithaan, saa se ihmisen haamun. Ihmisennä se saattaa ottaat ihmissii ittensä valthaan.

Adzenin halthuunottamii ihmissii piđethiin noitina.

Tulikärpäsennä se saattaa ryömiit avvaimenreikkiin läpi ja immeet vertä nukkuuvista ihmisistä.

MANTICHORA | AASIA

Mantichora oon olento jolla oon ihmisen pää, jalopeuran kroppi ja skorpioonin häntä. Se nielaissee saalhiin kokonhaisena ja sillä oon kolme hammasrivvii.

BUNYIP | AUSTRALIA

Se muistelhaan ette tämä monsteri hiiviskellee rämmeissä, jovissa ja muissa vesistöissä. Tästä monsterista oon usheita eri kuvvauksii. Se muistuttaa muun myötä hirmuisen issoo meritähtee.

Entäpä kontinentti Antarktikka? Oonko sielä myyttissii monsteriita?

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Chupacabra
Chupacabra

Kalttiit:

  • Årets begivenheter innen historie og vitenskap (2021)
    Orage Forlag AS

 

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images