Mikä YK oon?

YK-päivää markkeerathaan joka vuosi 24. oktooberikuuta ympäri mailmaa. Mutta mikä YK oon, ja mikkä tehtävät YK:lä oikkeestansa oon?

Accessibility icon Mikä YK oon?

Moolina varmistaat ikuisen rauhan

Yhđistynheet Kansakunnat (YK) perustethiin vuona 1945. Moolina oli välttäät sođat tulleevaisuuđessa.

51 maata liittyi YK:hon. Net tehthiin paktin siitä ette kaikki häyttyyvä tehä yhtheistyötä rauhan ja ihmisoikkeuksiitten puolesta.

📷 Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadööri ja norjalainen delegaatti, allekirjoittaa YK-paktin seremoniissa San Franciscossa 2. juunikuuta vuona 1945.

Yksi kaikkiin – kaikki yhđen puolesta

Vuona 2022 YK:ssa oon 193 jäsenmaata ympäri mailmaa. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuva joka vuosi keskustelemhaan mailmasta.

Ette YK pystyis tekemhään jotaki tärkkeetä mailmassa, kaikki jäsenmaat häyttyyvä olla sammaa mieltä.

Yhtheistyö turvaliseman mailman puolesta

Mailma oon vaaralinen paikka paljoile ihmisille, mutta paljot freistaava tehä sen turvalisemaksi.

Työtä tehđhään sen etheen ette varmistaat rauhan ja auttaat ihmissii kekkä oon häđässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä YK:n työtehtävä oikhein oon?

YK:n tärkkein työ oon varmistaat kanssoinvälisen rauhan ja turvalisuuđen. YK häyttyy pittää rauhalissii metoodiita, mutta net saattaava tehä yhtheistyötä NATO:n kans.

Tämä tapattui vuona 2011 ko YK antoi luvan Libyan pommittamisheen. Libyan kansa oli silloin maan johtaajan, Muammar al-Gaddafin, sortamisen alla.

YK:la ei ole ommaa sotaväkkee

YK:la ei ole ommii sotamiehii. YK ei halluu pittäät asheita, mutta halluuva luođa rauhaan sen kautta ette maat praattaava toinen toisen kans.

Jäsenmaitten sotamiehet saattaava kuitenki osalistuut rauhan turvaamisheen eri maissa.

Enämen ko sota ja rauha

YK ei työtele vain mailmanrauhan varmistamisen kans. YK:n mooli oon kans poistaat köyhyyttä ja pysättäät vaaraliset tauđit.

Het pittäävä kans huolen siitä ette kukhaan ei riko ihmisoikkeuksii.

Ette saavuttaat nämät moolit häyttyyvä YK:n työtelä yhđessä. Ja tätä työtä häyđythään tehä joka päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje lissää NATO:n ympäri
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvolisuuđet ja oikkeuđet

YK:n jäsenmaat oon suvereenit staatit. Suvereeni staatti oon maa mikä itte määrää ittensä plaanassa.

YK ei saa puuttuut suvereenin staatin assiissiin jos staatti ei riko ihmisoikkeuksii tahi alkkaa sotimhaan.

Ratkaista konfliktit rauhalisten metoodiitten avula

Kaikki jäsenet häyttyyvä kuurota YK:n työtä. Konfliktit piđethään pääassiilisesti ratkaista keskusteluitten avula.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YK oon suuri organisasuuni

YK:n oon jajettu eri joukkhoin. Joukkoi käskethään orgaaniiksi. Jokhainen joukko työtelee eri assiitten kans.

YK:n generaalikokkous

Tärkkein orgaani oon generaalikokkous. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuva YK:n generaalikokkouksheen kerran vuođessa. Tässä net päättäävä mitä YK pittää tehä.

Jokhaisen maan ääni oon samanarvoinen ko jostaki äänestethään. Generaalikokkous kokkoonttuuva YK:n pääkontturhiin New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YK:n turvalisuusraati

Toinen tärkkee orgaani oon Turvalisuusraati. Tämä raati pittää pittäät huolen siitä ette mailmassa oon rauha.

Turvalisuusraati sattaa ottaat jäsenmaitten sotilhaat avuksi jos se oon tarpheelista.

TURVALISUUSRAATIN JÄSENET

YK:n turvalisuusraatissa oon 15 jäsentä. Pyssyyviitä jäsenii oon viisi: Franska, Kiina, Ryssä, Iso-Britannia ja USA. Loput jäsenistä valithaan YK:n generaalikokkouksessa kahđeksi vuođeksi kerrala.

MAJORITEETTI EI AINA PÄÄTÄ

Turvalisuusraati järjestää vaalit ko net aikkoova päättäät jostaki assiista. Jokhaisella jäsenellä oon yksi ääni. Yhđeksen äänen majoriteetin tarvithaan ette tehhään päätöksen jostaki. Yksi tahi usheempi pyssyyvistä jäsenistä saattaa kuitenki äänestäät vasthaan. Niilä oon niin käsketty veto-oikkeus. Sillä net saattaava estäät kaikki päätökset.

VETO-OIKKEUS JA KANSANOIKKEUĐEN RIKKOMINEN

Ryssän ja Ukrainan sođassa YK ei saata auttaat Ukrainaa tehä rauhaa. Ryssä oon ottanu veto-oikkeuđen käytthöön Turvalisuusraatissa.

USA freistas vuona 2003 saađa Turvalisuusraatin uskomhaan ette Irak valmisti atomiasheita. USA halus lähtheet sothaan heitä vasthaan ette pysättäät tämän.

YK sanoi ei sođale, mutta USA ei kuunelu. USA rikkoi reekelit mikkä YK oli asettannu.

YK:N UUĐET MAAT HÄYĐYTHÄÄN HYVÄKSYYT

Turvalisuusraati hyväskyy uuđet maat mikkä halluuva YK:n jäseneksi. Net ehđottaava kans kekkä het halluuva Generaalisekretääriksi. Tämä oon YK:n ylin johtaaja. Generaalikokkous äänestää sitten ehđotuksesta.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

YK:n kanssoinvälinen tuomioistuin

Tuomioistuimen tarkoitus oon saađa selvile oonko joku rikkonu lakkii. Kyset saattaa olla sishäänmurrosta, narkootikan myymisestä tahi pahhiimassa taphauksessa murhasta. Sitte syyliset häyttyyvä osalistuut oikkeusassiisseen tuomioistuimessa ette saađa rangaistuksen. Heiđät vaphautethaan jos het EI ole tehnheet mithään väärää. Oikkeusassiin jälkhiin tuomari päättää siitä minkälainen rangaistus tullee.

YK:n tuomioistuimen tehtävännä oon auttaat ratkaisemhaan konfliktiita mitä synttyy kahđen jäsenmaan välile. Saattaa olla ette maa oon rikkonu lakkii ja reekeliitä. Tuomioistuimessa oon 15 tuomarii ja se oon Haagin kaupungissa, Alankomaissa. Yhđeksen tuomariista häyttyy olla sammaa mieltä ette Tuomioistuin saattaa päättäät jotaki.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YK pittää mailmasta huolen

YK pittää huolen kaikista mailman ihmisistä. Siksi YK oon saanu Nobelin rauhanpalkinon monta kerttaa.

📷 Pronsirevolvering titteli oon “Non-Violence”. Sen teki ruottalainen taitheiliija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuona 1985. Siitä oon tullu rauhan symbooli ympäri mailmaa.

Rauhan turvaavat voimat

YK oon lähättänny sotilhaita yli 70 paikkhaan ympäri mailmaa. Heiđän tehtävä oon säilyttäät tahi tehä rauhaa.

Hätä ja köyhyys estäävä rauhaa

YK meinaa ette sota ushein alkkaa köyhyyđen ja häđän takia. Siksi YK tekkee paljon työtä sen etheen ette köyhiin ja pakolaisten elämänehđoista tulis paremat.

YK:n kestäävän eđistyksen moolit

Vuona 2015 Generaalikokkous päätti muutaman tärkkeen moolin mikkä met häyđymä saavuttaat ette mailmasta tulis kestäävämpi ja parempi paikka elläät. Kestäävä meinaa ette ihmiset pittäävä elläät sillä tavala ette met emmä tuhhoo mailmaa meiđän jälkiläisile. Met aijoma esimerkiksi poistaat köyhyyttä ja pysättäät kliimamuutokset.

Paljot mooliista pittää olla saavutettu vuođen 2030 sisälä.

Kliimamuutokset

YK tekkee paljon työtä sen etheen ette korjata kliimamuutokset. Net oon myötä tekemässä kliimasopimuksii, esimerkiksi Pariisin sopimus,minkä allekirjoitethiin vuona 2015.

YK tekkee yhtheistyötä koko mailman tutkiijoitten kans, ja nämät oon osa YK:n kliimapaneelii.

Ihmisoikkeuđet

Kaikila ihmisillä oon oikkeus vaphautheen ja turvalisuutheen riippumatta siitä missä sie asut ja kuka sie olet.

Ihmisoikkeuđet kirjathiin vuona 1948 ette pittäät vaarin tästä oikkeuđesta. Ihmisoikkeuđet oon voimassa koko mailmassa. Jos joku rikkoo nämät oikkeuđet, hänen saatethaan tuomita kanssoinvälisessä tuomioistuimessa ja häntä saatethaan rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Luje lissää ihmisoikkeuksiitten ympäri täältä:
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Norja ja YK

YK-sotamiesten vaaleensiniset baretit tulhaan piian ensimäisenä norjalaisten mielheen ko met ajattelema YK:ta, mutta YK:n vaikutus mailmhaan oon paljon enämen. Norja oon ollu iso osa YK:n työtä jo alusta asti vuona 1945.

YK:n ensimäinen generaalisekretääri oli norjalainen Trygve Lie

Anttaa rahhaa ja personaalii

Norja anttaa paljon rahhaa YK:le, mutta lähättää kans paljon sotilhaita osalistumhaan YK:n tehtävhiin.

Vuona 2017 Norja oli mailman kuuđeneksi osalistunhein maa YK:ssa. Norja oon osalistunu lähättämälä sotilhaita 25 rauhan turvaavhaan operasuunhiin.

Koulut tekkeevä tärkkeetä työtä

Koulut ja lastentarhaat tekkeevä tärkkeetä työtä ko net markkeeraava YK-päivää joka vuosi. YK-päivänä kläpit oppiiva rauhasta ja ihmisoikkeuksista.

 

Markkeerauksen tähđen kläpit ja nuoret oppiiva jo nuoressa ijässä ymmärtämhään ette kanssoinvälinen yhtheistyö auttaa ja ette kaikki saattaa osalistuut. 

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Lähtheet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe