Mielikuvituksen voima

Kulttuuri, tieđet ja teknologii oon mahđolista vain meiđän kuvittelukyvyn takia.

Accessibility icon Mielikuvituksen voima

Mitä mielikuvitus oon?

Kuvittele lillan draakin mikä ajjaa kolmenpyöränsykkelilä.

Pystythän siihen, eikö niin? Tähän ei mikhään muu elävä maapallola pysty.

Sie ossaat nähhä kuvvii sinun päässä ja yhđistäät kaksi assiita mikkä ei kuulu yhtheen. Ja sitte sie ossaat ajatella färrii ja nähhä sen sinun päässä. Tämä menestyy koska sie ossaat fantaseerata.

Forskjellige dyr samlet i en kollasj

Ihmisaivot oon kasunheet

Ihmisen kyky kuvitella assiita alkoi eđistymhään 40 000 vuotta aikkaa.

Ihmisaivot kasuthiin, ja net osat aivoissa mikkä ohjaavat kieltä ja näkköö alethiin toimimhaan yhđessä.

Tutkiijat uskoovat ette näin met kehitimmä meiđän fantasiin eli mielikuvituksen.

Ung kvinne flyr
Ung kvinne flyr

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meiđän mielikuvitusta?

Ko met näjemä sykkelin, vissit solut aivoissa herräävät ja lakraavat muiston sykkelin ulkonävöstä. Hiljemin aivot saattaavat aktiveerata samat solut ja sitte met näjemä sykkelin meiđän päässä.

Aivot ossaavat yhđistäät tämmöissii muistoi ja luođa jotaki täysin uutta.

Ette tehä tämän, aivot hyöđyttäävät meiđän tappaa pittäät puhetkieltä.

Muila elävillä oon kans kieli, mutta usheimat elävät “puhhuuvat” tapattumiitten ympäri yhtenä kuvana. Se oon vähäsen ko net hajettais kuvan sykkelistä.

Ihmiset luovat kieltä sannoin ja setningiitten avula. Sanat oon palaiset mitä met saatama yhđistäät eri laihiin.

Met ossaama yhđistäät erilaissii muistoi samhaan laihiin ko met yhđistämmä sannoi setningiiksi. Näin met saatama yhđistäät erilaissii muistoi niin ette met kuvittelema jotaki täysin uutta. Sitä oon fantasii eli mielikuvitus.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Liten jente leker pilot i en pappeske
Liten jente leker pilot i en pappeske

Eri ideitten yhđistäminen

Ko met kuvittelema mielikuvitukselisen lillan draakin kolmenpyöränsykkelillä, met yhđistämmä meiđän muistot draakista, kolmenpyöränsykkelistä ja lillasta.

Høyre og venstre hjernehalvdel
Høyre og venstre hjernehalvdel

Tärkkeetä ette kläpit pittäävät ommaa fantasiita

Hermofiiberillä oon suojaava rasvakerta. Tämä oon vähäsen niin ko plastikki mikä oon sähköleetningin ympäri.

Mitä paksumpi tämä kerta oon, sitä noppeemin hermosignaali kulkkee. Aivot soppeuttaavat kerran paksuuđen niin ette se soppii eri hermhoin. Suuri osa tästä eđistyksestä tapattuu ko met olema kläpit.

Ko met olema nuori, haamustuuvat kans yhtheyđet aivoin eri ossiin välilä. Siksi se oon tärkkeetä ette kläpit saavat tierata ja pittäät ommaa fantasiita.

Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol
Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol

Fantasii ja hermot

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meiđän fantasiita?

 

Lähtheet:

  • Menneskets historie Junior (2020)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. TED-Ed – Youtube