Bayernin kuningas Ludvig II kehäytti Neuschwansteinin hiljain 1800-luvula. Häntä käskethiin eeventyyrikuninkhaaksi ko hän eli fantasiamailmassa, rakasti ritarimuisteluksii ja halus rakenttaat satumaisen ritarilinnan. 

Linna oon jyrkälä harjula Alppiin juurela, ja sieltä näkkee idylisele järvele. Se oon helppo tajuta miksi kuningas valitti tämän paikan ittensä unistuslinnale.

Valitettavasti kuningas ei koskhaan ennättänny nähđä linnaa täysin valmhiina. Hän oli käyttäny aivan liikkaa rahhaa ko hän rakensi monnii linnoi ja hänen panthiin pois kuninkhaan virasta.

Hiljemin hänen ja hänen lääkärin löyđethiin hukkunheena. Jokku väittäävät ette oli kyset ittemurhasta. Toiset meinaavat ette se oli murha.

Neuschwansteinin aukaisthiin publikumile rahan hankkimista varten niin ette linnan saatettais rakenetuksi valmhiiksi. Nykyisin linna oon fantastinen perintö kuninkhaasta.

Kaiken tämän kaunheuđen keskikohta oon saari mikä leppää järven keskelä. Saarela oon muutama pytinki, mutta pääpytinki oon pyhhiinvajeltajiitten kirkko. Sen oon pyhitetty Neittyt Marian taivhaasseenottamisele.

Kirkon rakenethiin 1600-luvula. Siinä oon 52 meetterii korkkee torni ja 99 barokkotyylistä trappuu jokka nousthaan veđen rajasta.

Jos sie halluut erilaisen näkymän mailmantunnetulle järvele, se sie saatat käyđä mukala Bledin linnan tykönä. Sieltä saapi fantastisen näkymän järvele, saarile ja ympäröitteeville vaaranlajile.

Linna oon 1100-luvulta ja sen arkitektuuri oon vaikuttaava. Linnassa oon museumi jossa oon kokhoonpano maalauksii ja mööpeliitä keskiaijalta. Sie saatat kans opetella kirjoin pränttäämistä linnan omassa präntissä.