Meiđän kaunis mailma – Aasia
Meiđän mailmassa oon lukemattomiita paikkoi jokka oon uniikkiita, mystissii ja kaunhiita. Luonto oon miljuuniitten vuossiin aikana haamustannu maisemaa meiđän ympärillä. Met ihmiset olema asettunheet tänne ja kaunistelheet maisemaa loistaavalla arkitektuurilla ja kaunhiila taiđettöilä.
Tässä artikkelissa näjemä joitaki esimerkkiitä Aasiasta. Nyt sie pääset opastumhaan kahđeksheen erikoisheen paikkhaan Aasiassa.
1. Shiraz | Iran
Iran ei piian ole populääriin reisukohđet mailmassa, mutta maa tarjoo paljon näkemistä. Vuođen 1979 revolusuunin jälkhiin oon tämä kaunis maa saanu ilman syytä huonon mainon vaaralisena paikkana missä laittomuus oon vallala ja missä naissii sorrethaan ja kaiken näkemisen arvoisen oon hajoitettu tomuksi.
Iranhiin oon ollu turvalista matkustaat monen vuođen aijan, mutta vuona 2022 muuttui tila dramaatisesti. Tääpänä Norjan esivallat neuvoovat ette Iranhiin reisaamista kannattaa vieroa.
Iranista löyttyy joitaki mailman vanhiimista, histoorialisista maamerkiistä, ja kaupunki Shiraz sijaittee näitten paikkoin syđämessä. Nasir al-Mulkin moskean satheenkaariklasit oon yksi Shirazin kaunhiimista nähtävistä. Ko sie seisot sätheileviitten klasimaalausten vieressä ja näjet kunka näkö loistaa moskean sisäle, se oon niin ko olisit korurassiin sisälä. Hallittiijadynastia Qajar pykkäsi moskean 1800-luvun loppupuolela, ja sen koristukset soppiivat erinomhaisesti pykkääjän ylenmääräisheen makhuun.
Aivan moskean likelä oon hautakamari Shah Chéragh. Paikka oon kattomisen väärtti, ja sen pykäthiin 1100-luvula.
Sinisen kyppelin sisäpuolela oon smaragdinvihrinen kamari joka oon täynä pikkuissii peilii. Net kiilteleevät ko net fangittaavat valon. Tämä oon yksi mahtaaviimista kokemuksista koko islaamilaisessa mailmassa.
1 / 3
Moskeen i Shiraz
2. Pamukkale | Turkki
Mailmassa oon yli 1000 mailmanperintökohđetta, mutta tyhä 38 niistä lujethaan sekä luonto- ja kulttuuri-ihmheeksi. Ja yksi niistä oon hämmästyttävä kurkkii jossa oon valkkeet kalkkikivilompolot, joista vesi huilaa alas kylhään missä näkkyy sekä kreikkalaiset ja roomalaiset vaikutukset. Tämä oon Pamukkale.
Pamukkale sijaittee Turkin vestapuolela ja se oon uskomaton näky. Kuumat kalttii oon nostanheet 14 000 vuođen aijan kalsiumivettä maan pinnale. Tämä vesi oon huilanu alas vaarankylkkee ja pikku hiljaa ko vesi oon höyrystynny, niin ette kalsiumi oon haamustannu karakteristiset valkkeet “traput” travertiinista. Se oon yksi kalkkikiven laji. Porrasaskelheet oon taas haamustanheet luonolissii terassiita lakson läpitte.
Askelheile oon annettu nimen Pamukkale joka meinaa turkiksi pumpulilinnaa. Se oon passeli nimi tälle paikale.
1 / 2
Pamukkale i Tyrkia
3. Burj Khalifa | Dubai
Monen vuođen aijan oon tingattu siitä mikä oon mailman korkkein pytinki. Oliko World Trade Center mailman korkkein pykkäämäkohta, vai oliko Sears Towerissa mailman korkkein etaasi jota käytethään? Ja kuinka pytingin määritelhään?
Ja niin vuona 2010 päätti yksi pytinki ette se oli nokko tinkkoin kans. Se murskas kaiken vastustuksen ja kohos kaikkiin korkkeimaksi, ja voitti kaikki ennätykset. Korkkein pytinki, korkkein etaasi jota piethään, hermostunheimat klasinpessiijät, se voitti koko homman. Tämä pytinki oli Burj Khalifa Dubaissa. Pytingissä oon asunttoi, kontturiita, basenkkiita ja restauranttiita.
Burj Khalifa kohhoo horjuuvasti 828 meetterin korkkeutheen. Se oon yli kaksi kerttaa korkkeempi ko pytinki joka oli aijemin korkkein pytinki, Taipei 101.
Burj Khalifa oon niin korkkee ette pytinkhiin kehitethiin spiraalihaamuisen Y-haamun ko haluthiin vähenttäät tuulen vaikutusta liki kilomeetterin korkkeuđessa.
Katto näitä reikäpäitä jokka hyppäävät lentotuukila Burj Khalifasta:
1 / 3
Burj Khalifa i Dubai
4. Petra | Jordan
Se oon tyhä harva antiikin kaupunki mailmassa joka yllättää ja vettää puolheen samhaan laihiin ko Petra. Kaupunki sijaittee Jebel al-Madhbah -vaaran juurela Punaisenmeren ja Kuolheenmeren välissä Jordanissa.
Tämä maaginen kaupunki oon tehty roosanfärisistä kivistä ja sielä oon fantastissii näkemisen arvoissii paikkoi jokhaisen nuskan takana.
Petraa alethiin asuttamhaan nuoin 11 000 vuotta aikkaa, mutta sen tođelinen eđistys alkoi vasta sitte ko nabatealaiset, heimo arabialaissii nomaadiita, asetuthiin asumhaan alale vuona 400 e.Kr. Heistä tuli rikkhaat ko kauppareitit kuljethiin heiđän maan poikki.
Nabatealaiset kaupathiin jemeniläisellä suittutuksella ja mirhala, kiinalaisela silkilä, intialaisilla höystheilä ja pumpulilla. Het luothiin majesteettisen mailmankaupungin jonka tunnethaan sen kaunhiista pytingiistä ja haakiista.
1 / 3
Petra i Jordan
5. Ha Long-lahti | Vietnam
Se oon helppo ymmärttäät miksi vietnamilaisessa kansanuskossa uskothaan ette jumalat luothiin saaret Ha Long-kopassa. Tuuli viskaa satheen aamukonnon läpitte. Suuret skulptuurit nousseevat turkiisista veđestä. Net tulleevat suorhaan ylös, niin ko net saatettais keikattaat koska vain. Yhtäkkii taivas aukenee, aurinko tullee framile ja silmänräphäyksen aijan se tunttuu siltä ko met tuijottaisima mailman luomista.
Legenda muistelee kuinka hyökkäykset jokka tulthiin pohjaisesta merta pitkin, kiusathiin vietnamilaissii jatkuuvasti. Lopuksi jumalat kylläänythiin vaivhaan niin paljon ette het lähätethiin Muoridraakin ja sen kläpit auttamhaan vietnamilaissii.
Viholinen sytytti draakit palamhaan taistelun aikana, ja net syljethiin isot läjät jalokivvii joista syntyi puolustusmuuri. Muuri suojeli maata hyökkäyksiltä pohjaisesta ijänkaikkisesti. Jalokivistä tuli hiljemin kivimaisema ja saaret jokka oon Ha Long-kopan rannikolla.
Nuoin 1000 ihmistä assuu talovenheissä Ha Long-kopassa. Nämät 4000 talovenettä haamustethaan kolme talovenetkaupunkkii. Net kouttuuvat krystallikirkkhaassa veđessä, monumenttina histoorialisele elämäntavale.
1 / 3
Ha Long-bukta i Vietnam
6. Taj Mahal | Intia
Taj Mahal oon arkitektooninen ihmet ja yksi mailman kaunhiimista pytingiistä. Pytinki kätkee sisäle kans ihanan rakkhaustarinan.
Se muistelhaan ette kaikki Taj Mahalin rakentanheet arkkitektit ja työteliijät joko surmathiin tahi pieksethiin pykkäämisen jälkhiin niin ettei kukhaan saattais pykätä samanlaista pytinkkii uuđesti. Niin mahtaava oli sen kaunheus. Tämä oon tuskin totta.
Taj Mahal ei ole tyhä yksi mailman seittemestä ihmheestä ja mailmanperintökohtheesta. Kaikista mailman maamerkiistä kylästellee sielä enniiten ihmissii, yli seittemen miljoonaa vuođessa.
Se kesti 22 vuotta pykätä mestarityön ja 20 000 työteliijää oli myötä tekemässä sen. Oon sanottu ette se tarvithiin 1000 elefanttii pykkäysmateriaaliitten frahtaamisheen. Pytinki oon 73 meetterii pitkä ja sen oon täkätty kiilttäävällä marmorilla ja puolijalokivilä.
Mogulihallittiijan Shah Jahanin vaimo, Mumtaz Mahal, kuoli ko hän synnytti heiđän 14. lapsen vuona 1631. Hallittiija tilas Taj Mahalin vaimon muistole. Vaimon kuolema murskas Shah Jahanin, ja hän halus pykätä ijänkaikkisen lepopaikan ja symboolin heiđän rakkhauđelle.
Taj Mahal oon lyhenetty versuuni vaimon nimestä ja se meinaa “palassiitten kruunuu”. Uskotpa muisteluksen tahi et, oon Taj Mahal tođelaki jalokivi Intian kruunussa.
1 / 3
Taj Mahal i India
7. Angkor Wat | Kambotsa
Kaupunki Angkor oli kerran Khmer-riikin pääkaupunki, ja sen tunnethaan monista mystisistä temppeliistä.
Hindulainen ja buddhalainen ikonografia sekoittuu kaunhiisti temppeliissä, ja net näytethään kambodialaisten jumalakuninkhaitten ambisuuniin. Het pykäthiin aleti valttaavamppiita pytinkkiitä, ja näytethiin kuinka mahtaavat het olthiin.
Suuriin temppeli oon Angkor Wat. Se oon mahtaava ja hyvin säilyny hindutemppeli. Temppeli oon Suryavarman II:n pykkäämä ja sen tehthiin Vishnule 1100-luvun alussa. Temppelissä oon viisi tornii jokka näkkyyvät yli kilomeetterin päähän.
1 / 3
Angkor Wat i Kambodsja
8. Kiinan muuri | Kiina
Yksi koko mailman legendaarissiimista nähtävistä oon Kiinan muuri. Ko käyt sielä niin sie saat muiston koko loppuijäksi.
Muuri oon vain puolentoista tiiman päässä Beijingistä. Muuri oon nuoin 21 000 kilomeetterii pitkä.
Kiinan muurin pykkäämisen alethiin joskus vuossiin 700 ja 400 e.Kr välissä ko eri kiinalaiset staatit alethiin pykkäämhään ittensä fästinkkii. Qin-dynastian Qin Shi Huang yhđisti muurit toinen toisheen kolmanella vuosisađala e.Kr. ko hän halus estäät hyökkäyksen pohjaisesta.
Hiljemin Han-dynastii jatkas muurin pykkäämistä ko het suojelthiin Silkkitien kukkiivaa kauppaa. Ming-dynastian aikana 1300-1600-luvuila rakenethiin muurhiin vahtitornii ja fästinkkiitä, ja niin lujitethiin puolustuskykkyy.
Muurin tunnethaan kans mailman pissiimpännä hauttausmaana. Monet työteliijät kuolthiin ko muurii pykäthiin. Se liikkuu paljon muisteluksii siitä ette kuolheet ruumhiit olis hauđattu muurin sisäle. Se ei kuiten ole löytyny tođistuksii siitä ette se oon totta.
Vaikka muurin pykäthiin toppaamhaan viholisten hyökkäykset, ei se valitettavasti pystyny siihen. Mongolia-riikin ensimäinen suuri khan, Djengis Khan, pääsi muurin läpitte ja valtas Pohjais-Kiinan 1200-luvun alkupuolela. Hänen lapsenlapsi, Kublai Khan, valtas lopulta mongolialaisten alat ko hän voitti Song-dynastian etelässä vuona 1279.
1 / 4
Den kinesiske mur
Lähtheet:
- 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / Skydive Dubai – Youtube
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
