Meiđän kaunis mailma – Aafrikka

Meiđän mailmassa oon paljon jännittääviitä paikkoi mikkä luonto oon formanu. Met ihmisetki olema luonheet kaunhiita paikkoi.

Tässä artikkelissa sie opastut 10 erikoisheen paikkhaan Aafrikassa.

Ørken i Marokko
Ørken i Marokko

1. Sahara | Aafrikka

Sahara oon isompi ko USA ja se ulottuu kymmenheen Aafrikan maahan. Auttiimaa täkkää melkhein kolmasosan Aafrikan kontinentista.

Auttiimaa oon Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin mailman kolmaneksi suuriin, mutta se oon mailman suuriin kuuma auttiimaa.

Hamada

Auttiimaa ei itte assiissa ole tyhä hiettaa. Sielä oon kans valttaaviita alloi kryyssii, kivvee ja kalliota. Näitä kuttuthaan hamadaksi.

Kallioitten välissä oon pienii alloi missä oon hietadyynii. Mahtaaviimat niistä löyttyy Marokosta.

Erg Chebbin hietadyynit Marokossa oon oikkeestansa osa laatasmaata eikä ehtaa auttiimaata.

Hietadyynit nousthaan dramaattisesti Merzougan kylästä ja jatkuuvat kohti horisonttii joka suunthaan. Hietadyynit oon nuoin 40 kilomeetterii pitkät ja ulottuuvat 8 kilomeetterii öystästä vesthaan.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Sahara-ørkenen
Sahara-ørkenen

2. Kilimanjaro | Tanzania

Ei se ole mikhään kumma ette se oon populäärii kiikkuut Kilimanjarolle. Sen korkkeiman lajen nimi oon Uhuru ja sen korkkeus oon 4900 meetterii vaaran juurelta ja 5895 meetterii meren pinnasta. Täälä se tođelaki tunttuu siltä ette sie olet mailman huipula.

Kilmanjaro oon lumirajan yläpuolela ja sen kolme vulkaanista yđintä oon lumen peitossa. Täältä löyttyy kans sađetmettää, vaara-auttiimaata, kangasta ja viljelttyy maata.

Välimatkat näyttäävät muunlaisilta korkkeelta vaaran päältä. Vaikka jokin näyttää olleevan likelä, se saattaaki olla parin tiiman kävelymatkan päästä. Siitä saapi vaikutelman siitä kuinka suuri vaara oon.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Kilimanjaro og elefanter
Kilimanjaro og elefanter

3. Spitzkoppe | Namibia

Namibiassa oon auttiimaata ja erämaata. Geoloogisesti tämä oon ikivanhaata maata. Namib-auttiimaan vestapuolela ja keskelä valttaavaa laatasmaata noussee joukko paljhaita granittihuppui.

Tämä monumentti oon niin primitiivi ette sitä oon piđetty filminkuvvauksissa – paikkana mistä ihminen oon löytäny ikivanhoi kamppheita!

Tämä oon Spitzkoppe mikä meinaa “suiperoo kyppelii”. Se oon oaasi missä oon punaissii, pyöreitä huippui. Sen korkkein laki oon 1784 meetterii korkkee.

Vaaraa kuttuthaan “Aafrikan Matterhorniksi” ja se on populääri kiikkuujiitten joukossa.

Alan alkupöräiskanssaa kuttuthaan san-kansaksi. Het oon olheet jääkärit ja kokkoojat tällä alala vuođen 2000 e.Kr saakka.

Het jätethiin jälkheen kalliotaiđetta missä näkkyy rituaalit vesisatheen saamiseksi. Vesisatheet muuttaavat Spitzkopen niityt hyväksi laiđunmaaksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

4. Victorian kurkkiit | Zambia ja Zimbabwe

Victorian kurkkiit oon 108 meetterii korkkee kurkkii Zambezi-jovessa Aafrikan eteläosassa. Kurkkii oon Zambian ja Zimbabwen välisellä rajala. Ennen ko sie tulet kurkkiile sie näjet korkkeita vesisätheitä mikkä nousthaan 500 meetterin korkkeutheen.

Ko vesi tulvii reunan yli valtaavalla platoola, saattaa sen pauhaamisen kuula kaukkaa. Tämän paikan alkupöräinen nimi oli Mosi-oa-Tunya. Sana meinaa “pauhaavaa savvuu”.

Nimen Victorian kurkkiile oon antanu skottilainen misuuninääri ja tutkimusreissaaja David Livingstonen vuona 1855. Nimi oli maino Iso-Britannian tronninki Victoriale.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

5. Pyramiidit | Egypt

Gizan Suuret pyramidit oon yksi mailman seittemästä ihmheestä.

Tämä ihmet oon varhaishistoorialiselta aijalta ja oon vanhiin kaikista seittemästä ihmheestä. Se oon kans ainua mikä ei ole pillaantunnu.

Tähän ihmheesseen kuuluu kolme pyramidii: Kheops-pyramidi, Khafre-pyramidi ja Menkaura-pyramidi.

Kheopspyramidi oon näistä kolmesta suuresta pyramidista vanhiin ja suuriin.

Se oon 138,8 meetterii korkkee. Assiintunttiijoitten jälkhiin pyramidin pykkäämisheen meni 20 vuotta ja se oli valmis vuona 2560 e.Kr.

Pyramidin oon pykätty niin avanseeratulla tavala ette ihmiset luulthiin tuhanssiitten vuossiin aijan ette avaruusolenot olthiin pykänheet sen. 

Ekspertit oon arvelheet ette nuoin 800 kalkkikiviblokkii oon häytyny vintata joka päivä kuumassa auringonpaistheessa.

Suuri pyramidi oli mailman korkkein pytinki liki 4000 vuotta. Aivan siihen asti ko pilvenpiirttääjii alethiin pykkäämhään.

Suuren pyramidin oli täkätty kivelä ja sen pinta oli sillee. Se mitä met näjemä tääpänä oon traput mikkä olthiin pinnan alla.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Pyramidene i Egypt
Pyramidene i Egypt

6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka

Näkymä Table Mountainin lajelta aurinkoisina päivinä oon fantastinen! Sieltä näkkee Etelä-Afrikan pääkaupungin Cape Townin ja heti Robben Islandille asti.

Tämä oon se kuulu fankilasaari missä entinen presidentti Nelson Mandela istui fangittunna.

Saatat kans nähđä Cape Town Stadiumin lintuperspektiivistä. Sen pykäthiin vuođen 2010 mailmanmestaruuskilppailui varten.

Mäyrä Dassie oon tavalinen näky Table Mountainilla. Se muistuttaa pientä jänestä, mutta se oon itte assiissa kavioelläin joka oon sukkuu elefantile.

Table Mountainilla oon kans siilii, mungoi, kärmheitä, liiskoi, kilpieläviitä ja hirmu harvinainen kummitussammakko.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Table Mountain i Sør-Afrika
Table Mountain i Sør-Afrika

7. Serengeti | Tanzania

1,5 miljuunaa gnuuta tolvaa Serengetin laatasmaitten poikki. Net oon 200 miilaa pitkälä reisula kohti krannimaan Kenian riistareservaattii.

Ei misshään muuvala mailmassa siiry näin paljon eläviitä samhaan aikhaan. Gnuita seuraa kans tuhanssii seebroi ja gaselliita.

Serengeti oon mahtaava riistareservaatti minkä perustethiin vuona 1951.

Mailman suuriin jalopeurapopulasuuni assuu täälä. Sie saatat kans nähđä leopardiita, elefanttiita, sarvinokkii ja pöffeliitä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Serengeti i Tanzania
Serengeti i Tanzania

8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar

Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari. Täälä assuu paljon elläin- eli elävälajjii mitä ei löyđy misthään muuvalta.

Kasviin ja elläimiitten monipuolisuus oon antanu saarele kuttumanimen “kahđekses kontinentti”.

Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon aivan uniikki. Täältä löyttyy kivimettää.

Maisemaa kuttuthaan “tsingyksi” mikä meinaa “paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin”.

Sinne oon niin vaikkee päästä ettei kukhaan ollu käyny sielä ennen 1990-lukkuu!

Tääpänä oon alassa henkkaamasilttoi, via ferrata -reittii, kiikkumakaffoi ja tikapuita joita oon pykätty niin ette sielä saattaa käyđä opphaan kans.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar

9. Lalibela | Etiopia

Ette sie saatat ymmärttäät kuinka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ensistä ymmärttäät histoorian.

Kuningas Lalibela pykäs 1100-luvula “oman Jerusaleemin” Etiopihaan. Syy siihen oli se ette kristityt ei saattanheet lähteet pyhhiinvajeluksele Jerusaleemhiin ko muslimit hallithiin sielä.

Nuoin 645 kilomeetterii Addis Abebasta hakathiin yksitoista kivikirkkoo vaarhaan.

Sinne laitethiin isot ovet, klasit, pilarit, laattiit ja katot. Sinne pykäthiin kans labyrintin missä oli kravvii ja kangii mikkä johtaavat vaaran luolhiin.

Kirkot pykäthiin Jordan-joven molemille puolile. 

Tääpänä kirkko ja staatti triivaavat paikkaa yhđessä. Sielä assuu suuri pappiin, munkkiin ja nunniin yhtheiskunta. Etiopialaisen kalenterin pyhäpäivinä sinne reissaa tuhanssii pyhhiinvajelttaajiita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Lalibela i Etiopia
Lalibela i Etiopia

10. Niili | Aafrikka

Niili oon mailman pissiin joki. Se oon 6695 kilomeetterii pitkä ja virttaa Victoriajärvestä Välimerheen. Niilhiin virttaa vettä yhđestätoista eri maasta.

Viiđesosa Niilistä virttaa Egyptin läpi.

Pitkin tätä kohtaa Niilii oon paljon nähtävää. Sielä oon vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Sie saatat kans nähđä vanhoi egyptiläissii raunioita.

Pitkin Ugandan ossaa Niilistä oon kansalistaras Murchison Falls.

Täälä assuu eksoottissii elläimiitä niin ko jalopeuroi, krokotilliiita, virtahevoissii ja siraffiita. Alala oon kans iso 42 meetterii korkkee kurkkii.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Nilen i Afrika

Lähtheet:

  • 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
    Orage Forlag AS

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images