Saamelaisten joikaaminen

Saamelaisten joikaaminen on tärkeää kulttuuriperintöä. Mutta mikä joiku oikeastaan on?

Accessibility icon Saamelaisten joikaaminen

Joiku – perinteinen saamelaismusiikin muoto

Saamelaisjoiku on yksi Euroopan vanhimmista kansanmusiikin muodoista. Joiut ovat tärkeä osa saamelaiskulttuuria.

Aiemmin saamelaiset tarinat siirtyivät joikaamalla sukupolvelta toiselle.

Joiku on edelleen tärkeä taidemuoto.

Joiut ja uskonto

Ennen shamaanit käyttivät uskonnollisissa seremonioissa joikuja yhdessä noitarummun kanssa.

Nämä joiut olivat usein kuin pitkiä runoja jonkun elämästä.

Tarina saattoi kulkea sukupolvelta toiselle. Ne saattoivat myös kertoa muinaisista legendoista.

📷 Tässä näemme noitarummun, jossa on eteläsaamelainen kuviointi.

Joiun määritelmä

Äänenkäyttö on yksi joiun ominaispiirteistä.

Lisäksi joiuissa on melodia, rytmi ja tahti. Melodia kulkee ympyrässä, ei säkeistössä. Toisin sanoen joiun voi aina aloittaa alusta. Voisi siis sanoa, että se ei lopu koskaan.

Joiku sisältää sen henkilön tai asian nimen, josta joiku kertoo.

Joiun melodialla kuvataan henkilöä ja joikuja voi tehdä eri murteilla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku jostakin

Joiuissa käsitellään tavallisesti henkilöitä, eläimiä tai maisemia. Ei ole tapana sanoa, että joiataan jostain tai jostakin.

Henkilöjoiku

On kunnia saada lahjaksi oma joiku.

Jotkut saavat joiun kasteen tai konfirmaation yhteydessä. Rytmi ja melodia kertovat myönteisen tarinan sen saajasta.

Henkilöjoiku voidaan tehdä myös jonkun kunniaksi.

Kun kuningas Olav avasi saamelaiskäräjät vuonna 1989, hän sai oman joikunsa. Myös kuningas Harald ja kuningatar Sonja ovat saaneet omat joiut.

Joikua voidaan käyttää myös flirttailuun, silloin tyttö tai poika sanoo sinusta mukavia asioita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Eläin- ja paikkajoiut

Myös eläin voi saada oman joikunsa. Melodia voi kuvata eläimen kokoa tai sen liikkumista.

Joikua voidaan käyttää saadakseen eläin ketterämmäksi tai esimerkiksi juoksemaan nopeammin.

Joiku luonnolle voi kuvata vuodenaikaa, porojen laiduntamista tai esimerkiksi vuorta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku protestina

Jotkut laulut kertovat norjalaistamisesta, jota saamelaiset joutuivat kokemaan yli sadan vuoden ajan. Heidät työnnettiin pohjoiseen ja pakotettiin kääntymään kristinuskoon.

Joiut olivat keino tuntea yhtenäisyyttä ja protestoida.

Joiku on kulttuuriperintöä

Joikaaminen nähtiin syntisenä ja ne kiellettiin silloin, kun saamelaiset kristillistyivät. Joiut nähtiin syntisinä. Monilla alueilla joiut katosivat kokonaan.

Nykyään ajattelemme, että joikaaminen on saamelaista kulttuuriperintöä, jota on tärkeää siirtää eteenpäin.

Joikekurs med Berit Alette Mienna
Joikekurs med Berit Alette Mienna

Moderni joiku

Nykyään monet ovat kiinnostuneita joikaamisesta.

Joikuja kuullaan usein radiossa tai nähdään televisiossa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Lähteet:

  • Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Jørn Pettersen / Riksarkivet 
    2. Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
    3. Getty Images / NRK Skole
    4. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    5. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    6. Ukjent
    7. Daniel Skog / Riddu Riđđu
    8. Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube