Saamelaisten joikaaminen

Saamelaisten joikaaminen on tärkeää kulttuuriperintöä. Mutta mikä joiku oikeastaan on?

Accessibility icon Saamelaisten joikaaminen

Joiku – perinteinen saamelaismusiikin muoto

Saamelaisjoiku on yksi Euroopan vanhimmista kansanmusiikin muodoista. Joiut ovat tärkeä osa saamelaiskulttuuria. Aiemmin saamelaiset tarinat siirtyivät joikaamalla sukupolvelta toiselle. Joiku on siis sekä tarinankerrontaa että musiikkia.

Joiku on edelleen tärkeä taidemuoto.

Joiut ja uskonto

Ennen shamaanit käyttivät uskonnollisissa seremonioissa joikuja yhdessä noitarummun kanssa.

Nämä joiut olivat usein kuin pitkiä runoja. Runot saattoivat kertoa tarinan jonkun elämästä. Joskus tarina periytyi sukupolvelta toiselle. Ne saattoivat kertoa myös muinaisista legendoista.

📷 Tässä näemme noitarummun, jossa on eteläsaamelainen kuviointi.

Joiun määritelmä

Ainutlaatuinen äänenkäyttö on yksi joiun ominaispiirteistä.

Joiuilla on myös melodia, rytmi ja tahti. Joiun melodia kulkee ympyrän muotoisena, eikä sitä ole jaettu säkeistöihin kuten tavallisissa lauluissa. Toisin sanoen joiun voi aina aloittaa alusta. Voisi siis sanoa, että joiku ei lopu koskaan.

Joiku sisältää sen henkilön tai asian nimen, josta joiku kertoo. 

Joiun melodialla kuvataan henkilöä ja joikuja voi tehdä eri murteilla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku jostakin

Joiuissa käsitellään tavallisesti henkilöitä, eläimiä tai maisemia. Ei ole tapana sanoa, että joiataan jostain tai jostakin

Henkilöjoiku

On kunnia saada lahjaksi oma joiku.

Jotkut saavat joiun kasteen tai konfirmaation yhteydessä. Rytmi ja melodia kertovat paljon joiun vastaanottajan persoonallisuudesta ja ominaisuuksista.

Joiku kuvaa yleensä vain henkilön myönteisiä piirteitä.

Henkilöjoiku voidaan tehdä myös jonkun muistoksi tai kunniaksi. Kun kuningas Olav avasi saamelaiskäräjät vuonna 1989, häntä kunnioitettiin omalla joiulla. Myös kuningas Harald ja kuningatar Sonja saivat omat joikunsa.

Joikua voi käyttää myös flirttailuun. Tyttö tai poika sanoo sinusta mukavia asioita, ehkä siinä toivossa, että teistä tulisi enemmän kuin ystäviä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Eläin- ja paikkajoiut

Myös eläin voi saada oman joikunsa. Joiussa kuvataan eläimen ominaisuuksia, kuten kokoa ja sen liikkumista.

Joikua voidaan käyttää saadakseen eläin ketterämmäksi tai esimerkiksi juoksemaan nopeammin.

Joiku luonnolle voi kuvata vuodenaikaa, porojen laiduntamista tai esimerkiksi vuorta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku protestina

Jotkut joiut kertovat norjalaistamisesta, jota saamelaiset joutuivat kokemaan yli sadan vuoden ajan. Heidät työnnettiin pohjoiseen ja pakotettiin kääntymään kristinuskoon.

Joiut olivat keino tuntea yhtenäisyyttä ja protestoida. Vaikka virkamiehet ja lähetyssaarnaajat tunsivat jonkin verran saamea, näihin protesteihin liitettiin sanoja ja ilmaisuja, joita he eivät tunteneet.

Joiku on kulttuuriperintöä

Joikaaminen kiellettiin silloin, kun saamelaiset kristillistyivät. Joiut nähtiin syntisinä. Monilla alueilla joiut katosivat kokonaan.

Joiku on vanhaa saamelaista kulttuuriperintöä, jota on tärkeää siirtää eteenpäin. Ne, jotka eivät voi oppia joikuja kotona, oppivat sitä usein koulussa tai kursseilla.

Joikekurs med Berit Alette Mienna
Joikekurs med Berit Alette Mienna

Moderni joiku

Nykyään joikaaminen on herättänyt uutta kiinnostusta. Se inspiroi eri musiikkilajeja ja eri ikäryhmiä.

Joikuja kuullaan usein radiossa tai nähdään televisiossa, kuten «Stjernekamp»-ohjelmassa tai NRK:n Spellemannprisen-ohjelmassa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Lähteet:

  • Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Jørn Pettersen / Riksarkivet 
    2. Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
    3. Getty Images / NRK Skole
    4. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    5. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    6. Ukjent
    7. Daniel Skog / Riddu Riđđu
    8. Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube