Saamelaisten joikaaminen

Saamelaisten joikaaminen on tärkeää kulttuuriperintöä. Mutta mikä joiku oikeastaan on?

Accessibility icon Saamelaisten joikaaminen

Joiku – perinteinen saamelaismusiikin muoto

Saamelaisjoiku on yksi Euroopan vanhimmista kansanmusiikin muodoista. Joiut ovat tärkeä osa saamelaista identiteettiä. Saamelaisten tarinoita ei löydy paljon kirjoitettuna, sillä suurin osa tarinoista siirtyi suusta suuhun, ja myös joikujen kautta. Joiku on siis yhdistelmä kirjallisuutta ja musiikkia.

Joiku on edelleen tärkeä suullinen tarinankerronnan taidemuoto.

Joiut ja uskonto

Saamelaiset shamaanit käyttivät seremonioissaan joikuja yhdessä noitarummun kanssa jo esikristilliseltä ajalta lähtien.

Joiut olivat usein pitkän runon muodossa. Runot saattoivat kertoa kokonaisen elämäntarinan tai suvun elämän läpi eri sukupolvien. Ne saattoivat myös kertoa muinaisista legendoista.

📷 Tässä näemme noitarummun, jossa on eteläsaamelainen kuviointi.

Joiun määritelmä

Yksi joiun erityispiirteistä on sen ainutlaatuinen äänenkäyttö.

Joiun melodia, rytmi ja tahti ovat muita sen piirteitä. Melodia kulkee ympyrässä eikä sitä ole jaettu säkeistöihin kuten tavallisissa lauluissa. Voisi siis sanoa, että joiku ei lopu koskaan.

Joiku sisältää sen henkilön tai asian nimen, josta joiku kertoo. Henkilöä kuvataan joikumelodialla.

Joiut esitetään eri murteilla, joten pohjoissaamen ja eteläsaamen joiut voivat kuulostaa hyvin erilaisilta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku jostakin

Joiuissa käsitellään tavallisesti henkilöitä, eläimiä tai maisemia. Ei ole tapana sanoa, että joiataan jostain tai jostakin.

Henkilöjoiku

On kunnia saada oma joiku. Se annetaan usein lahjaksi esimerkiksi kaste- ja konfirmaatiotilaisuuksissa. Rytmi ja melodia kertovat paljon joiun kohteen persoonallisuudesta ja ominaisuuksista.

Joiku kuvaa yleensä vain henkilön myönteisiä piirteitä.

Kun olet saanut henkilöjoiun, eli sävelnimesi, olet yhteisön itsenäinen jäsen.

Henkilöjoiku voidaan tehdä myös jonkun muistoksi tai kunniaksi. Kuningas Olaville annettiin oma joiku saamelaisparlamentin avajaisissa vuonna 1989. Myös kuningas Harald ja kuningatar Sonja ovat saaneet omat joikunsa.

Joikuja käytettiin aiemmin, ja jossain määrin käytetään edelleen, myös flirttailuun. Flirttaavan joiun vastaanottaminen on sama kuin saisi kuulla kohteliaisuuden.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Eläin- ja paikkajoiut

Myös eläin voi saada oman joikunsa. Joiussa kuvataan eläimen ominaisuuksia, kuten kokoa ja sen liikkumista.

Joikua voidaan käyttää kannustamaan eläintä nousemaan seisomaan, tai esimerkiksi saamaan poro juoksemaan nopeammin.

Joiku luonnolle voi kuvata vuodenaikaa, porojen laiduntamista tai esimerkiksi vuorta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Joiku protestina

Jotkut joiut käsittelevät norjalaistamista, jota saamelaiset joutuivat kokemaan noin vuodesta 1850 vuoteen 1950. Heidät työnnettiin pohjoiseen ja pakotettiin kääntymään kristinuskoon.

Joikuja käytettiin yhtenäisyyden ja protestin osoituksena. Vaikka virkamiehet ja lähetyssaarnaajat tunsivatkin jonkin verran saamea, näihin protesteihin kudottiin sanoja ja ilmaisuja, joita he eivät tunteneet. He ymmärsivät joiun, mutta eivät sen viestiä.

Joiku on kulttuuriperintöä

Joikaaminen kiellettiin silloin, kun saamelaiset kristillistyivät. Joiut nähtiin syntisinä. Monilla alueilla joiut katosivat kokonaan.

Joiku on vanhaa saamelaista kulttuuriperintöä, jota on tärkeää siirtää eteenpäin. Ne, jotka eivät voi oppia joikuja kotona, oppivat sitä usein koulussa tai kursseilla.

Joikekurs med Berit Alette Mienna
Joikekurs med Berit Alette Mienna

Moderni joiku

Nykyään joikaaminen on herättänyt uutta kiinnostusta. Se inspiroi eri musiikkilajeja ja eri ikäryhmiä.

Joikuja kuullaan yhä useammin radiossa tai nähdään televisiossa, kuten «Stjernekamp»-ohjelmassa tai NRK:n Spellemannprisen-ohjelmassa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Lähteet:

  • Gaski, Harald; Ledang, Ola Kai; Aksdal, Bjørn: joik i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 26. januar 2021 fra https://snl.no/joik

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Jørn Pettersen / Riksarkivet 
    2. Åge Hojem / NTNU Vitenskapsmuseet (CC BY 2.0)
    3. Getty Images / NRK Skole
    4. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    5. Getty Images / Per Steinar Lyngstad – YouTube
    6. Ukjent
    7. Daniel Skog / Riddu Riđđu
    8. Tore Sætre (CC BY-SA 4.0) / NRK – YouTube